Kirjoittaja Aihe: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13  (Luettu 30706 kertaa)

Poissa Ljpp

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2748
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #60 : Helmikuu 04, 2013, 22:11:52 »
Eräs tuttava heitti mielenkiintoisen näkemyksen, jonka tilastonikkarit voivat todeta oikeaksi tai vääräksi. Hän tuumasi että alkukaudella joukkue voitti laukaukset otteluissa, vaikka hävisikin paljon pelejä,  kun taas nyt voitokkaassa talvijaksossa tilanne on toisin päin?
Tappara.co - osallistu yhteisöprojektiin!

Poissa vepsu

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 219
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #61 : Helmikuu 04, 2013, 23:06:04 »
Näkemys pitää paikkansa. Olen itsekin kiinnittänyt huomiota otteluiden tilastoja silmäillessä tähän asiaan. Usein ollaan hävitty 50-60 laukauksella ja voitot useimmiten saatu vain reilulla 30 laukauksella, jopa vähemmällä. Esimerkkinä voitoista vaikka 8.1 Tappara-Saipa 3-0 voitto 26 laukauksella ja 18.1. Jokerit-Tappara 1-3 vain 22 laukauksella. Häviöistä vaikka 20.10.2012 TPS-Tappara 4-2 56 laukauksella ja 12.10.2012 Ässät-Tappara 4-2 68 laukauksella. Näiden lisäksi löytyy useita vastaavanlaisia esimerkkejä. Toki aineisto on vielä pieni ja sattumalla voi olla merkitystä, mutta hieman erikoiselta se vaikuttaa. Olen lisäksi katsonut 1-2 peliä lukuunottamatta kaikki pelit joko paikanpäällä tai Urholta ja voitetuissa peleissä varsinkin tammikuulla on Tappara ollut jäätävän tehokas viimeistelyssä. Vaikka vastustaja on näennäisesti hallinnut, Tappara on käynyt tekemässä maalit Nemon tai Sashan johdolla. Varsinkin avauserässä on näin tapahtunut.
Täytynee vielä tehdä tarkemmat tilastot asiasta ja katsoa loppukaudesta toistuuko sama ilmiö. Ja mikä on esim. tilanne muiden joukkueiden osalta? Eikö paljon laukominen enää olekaan maalinteon tae niinkuin aina itsekin on ajatellut ja tuttuna sanontanakin tunnettu jääkiekossa?

Mazza

  • Vieras
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #62 : Helmikuu 04, 2013, 23:32:28 »
Ei se ainakaan Tapparan kohdalla ole. Jos halutaan pitää paljon kiekkoa ja pelata johtoasemassa pitkiä hyökkäyksiä, ei kannata laukoa kaukaa ja sektorin ulkopuolelta koska todennäköisemmin kuin maaliin se johtaa kiekonmenetykseen. Muutenkaan Rautakorven nyky-Tapparalle ajama pelitapa ei perustu isoihin laukausmääriin, sellaisiin näin laadukkaalla avauspelaamisella joukkue varmasti pystyisi mutta olisiko se tehokkain tapa hyökätä? Rautakorven näkemyksen mukaan ei selvästikään ole. SaiPa esim. on täysin vastakohta, joukkue ampuu paljon ja pyrkii irtokiekoille. Lauantaina SaiPa oli yksinkertaisemmalla hyökkäyspelillä parempi, mutta sarjataulukko kertoo näiden joukkueiden voimasuhteista muuta. Ja vaikka monissa voitto-otteluissa vastustaja on saanut enemmän laukauksia maalia kohti kuin Tappara, ei niitä kuitenkaan mitään älyttömän vähää ole ollut kai missään pelissä. Tappara on johtanut pelejä paljon ja joutunut sen takia takaa-ajetuksi, jolloin on luonnollista että vastustaja joutuu ampumaan enemmän hakiessaan maalia.

Poissa TPR

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 523
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #63 : Helmikuu 05, 2013, 07:33:59 »
Olen huomannut tämän laukaisutilastoasian jo Rautakorven edellisten valmentajakausien aikana. Tappara tuntui voittavan varmimmin kun vastustajan maalivahdille kertyi vähän torjuntoja ja Tapparan maalivahdille paljon.

Tasakentällismaalit tulevat kuitenkin erittäin usein vastahyökkäyksistä joten vastustajan näennäishallinta ja liian rohkea hyökkäyspelaaminen kääntyykin Tapparan eduksi.

Jos tämän kauden laukaisutilastoja vertaa esim. viimekautiseen, vastustajien laukaukset ovat tulleet paljon huonommista paikoista, usein siniviivalta. Viime kaudella maalin edestä tuli järjestään parikymmentä vaarallista laukausta per peli, nyt niitä tulee murto-osa, vaikka vastustaja hallitseekin laukaisutilastoa.

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #64 : Helmikuu 05, 2013, 12:14:25 »
Kokonaislaukaisumääriä oleellisempaa olisi omasta mielestäni puhua maalia kohti ammutuista laukauksista, en tiedä miksi SM-liigan osalta usein puhutaan noista kaikista laukauksista joita on hirveä määrä maalivahtien torjuntoihin nähden. Ja jos verrataan Willsien ja Aallon prosentteja niin toinen ampuu vetonsa paljon lähempää, ei niitä oikein voi verrata edes.

Mää räknäsin tuota "kaikki laukaukset-maalia kohti osuneet laukaukset"-tilastodataa tältä kaudelta Tapparan osalta eilen illalla ja pistän tähän ketjuun tulkinnat myöhemmin sitten kun kerkiän niitä miettimään, ehkä jo tänään.

Sen voin ulkomuistista todeta, että prosenttiosuudet "maalia kohti osuneet laukaukset / kaikki laukaukset" pyöri Tapparalla pääosin 65-70 prosentin tienoilla eli Tapparan laukauksista keskimäärin kaksi kolmesta oli joko maalivahdin torjumia tai maaliin johtaneita.

Pääosa ohi menneistä tai blokatuista laukauksista tuli vähemmän yllättäen siniviivalta, oikealta tai keskeltä.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 05, 2013, 12:27:38 kirjoittanut Screamager »

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #65 : Helmikuu 05, 2013, 21:35:37 »
Tässä dataa ja tulkintoja Tapparan laukausmääristä tältä kaudelta SM-liigan nettisivujen tietojen perusteella. Kokoamani tilastot käsittelevät siis pelkästään hyökkäyssuuntaan pelaamista. Keskityn ensimmäisenä joukkuetason suorittamiseen ja joskus myöhemmin ehtimisen mukaan siirtyen enemmän yksilötasolle.

Taulukon ensimmäinen luku on ottelunumero järjestyksessä kauden alusta.
Taulukon toinen luku on kaikki laukaukset ottelussa (ml. ohi menneet ja blokatut).
Taulukon kolmas luku on laukaukset maalia kohti (maaliin johtaneet ja torjunnat).
Taulukon neljäs luku on laukaustarkkuus "laukaukset maalia kohti" / "kaikki laukaukset".

Koodia: [Valitse]
1 55 40 72,7
2 56 38 67,9
3 59 32 54,2
4 33 24 72,7
5 47 28 59,6
6 50 29 58
7 49 30 61,2
8 46 30 65,2
9 32 20 62,5
10 36 20 55,6
11 61 37 60,7
12 68 47 69,1
13 53 28 52,8
14 55 32 58,2
15 56 38 67,9
16 51 27 52,9
17 40 28 70
18 38 20 52,6
19 50 36 72
20 46 28 60,9
21 66 40 60,6
22 48 31 64,6
23 47 40 85,1
24 46 30 65,2
25 31 21 67,7
26 40 27 67,5
27 46 30 65,2
28 43 33 71,7
29 40 30 75
30 54 37 68,5
31 54 34 63
32 51 27 52,9
33 69 42 60,9
34 43 31 72,1
35 34 23 67,6
36 31 21 67,7
37 29 21 72,4
38 38 26 68,4
39 26 14 53,8
40 47 29 61,7
41 48 30 62,5
42 45 32 71,1
43 22 16 72,7
44 35 27 77,1
45 36 19 52,8
46 38 20 52,6
47 32 24 75
48 42 25 59,5
49 36 23 63,9

Palsta ei salli taulukoiden liittämistä, mutta edellä olevan voi halutessaan kopioida Exceliin ja piirtää käppyrät silmäniloksi.

Valitaan jakovälit 16-17-16 pelimäärien osalta kauden jakamiseksi tarkasteluväleihin ja tilastodatan käsittelyn helpottamiseksi sekä kokonaisuuden havainnollistamiseksi. Ensimmäinen 16 pelin jakso päättyy HPK-tappioon, jonka puhuttiin olleen suunnankääntänyt peli Tapparan osalta. Toinen jakso päättyy ET-lopputurnauksen jälkeiseen joulutaukoon.

Jokaisessa tapauksessa on laskettu keskiarvot ja keskihajonnat tarkastelujaksottain. Keskihajonta kertoo yksittäisen ottelun laukausmäärän keskimääräisen eroavaisuuden tarkastelujakson keskiarvosta. Keskihajonta on siis tietynlainen "tason pitämisen" ja ailahtelevaisuuden välinen tunnusluku, eli tässä tapauksessa, kuinka määrällisen tasaisesti joukkue laukoo ottelusta toiseen. Jos keskihajonta on pieni, ailahtelevaisuus on vähäistä ja laukausmäärät pysyvät melko vakiona. Ottelukohtaisia eroja tietty on (vastustaja, oma pelikunto, ym), mutta suuri kuva säilyy.

1) "Kaikki laukaukset"-käyrä: Peliesitykset-ketjussa esille tuotu väite laukausmäärien vähenemisestä pitää paikkansa.

Koodia: [Valitse]
Keskiarvot Keskihajonnat
0-16 50,4 0-16 10
17-33 47,6 17-33 9,6
34-49 36,4 34-49 7,4

Kokonaislaukausmäärät ovat vähentyneet alkukaudesta, viimeiseen jaksoon jopa selkeästi. Samalla kuitenkin joukkueen tuloksellinen suoritustaso on parantunut.

2) "Laukaukset maalia kohti"-käyrä: Tässä voi tehdä mielenkiintoisen huomion. Siinä missä kaikki laukaukset-tilastossa kolmen tarkasteluvälin väliset erot keskiarvoissa ovat selkeähkösti portaittain väheneviä, sama ei toteudu maalia kohti suuntautuneiden laukausten kohdalla. Kahden ensimmäisen jakson keskiarvot ovat käytännössä yhtäsuuria:

Koodia: [Valitse]
Keskiarvot Keskihajonnat
0-16 31,3 0-16 7,3
17-33 31,4 17-33 6,3
34-49 23,8 34-49 5,1

Maalia kohti lauottiin käytännössä saman verran ensimmäisellä ja toisella tarkastelujaksolla, vaikka ensimmäisellä jaksolla lauottiin kokonaisuudessaan enemmän kuin toisella. Konkretisoiden siis ensimmäisten 16 pelin aikana lauottiin enemmän ohi maalin tai päin vastustajaa.

3) Laukaustarkkuus-käyrä: Tämä yhdistää aiemmat kaksi käyrää. Laukaustarkkuus on parantunut alkukaudesta:

Koodia: [Valitse]
Keskiarvot Keskihajonnat
0-16 62,0 0-16 6,7
17-33 66,0 17-33 7,9
34-49 65,7 34-49 7,9

Laukaustarkkuuden kohetessa joukkueen tuloksellinen suoritustaso parantui. Ensimmäisen jakson päättäneen HPK-pelin jälkeen alkoi Tapparan pelillinen ja tuloksellinen nousu ja tämä voidaan liittää parantuneeseen laukausten laatuun.

4) Maalit tarkastelujaksottain: Tässä keskityn laukauksiin ja niiden tuloksellisuuteen.

Koodia: [Valitse]
Tehdyt pelitilannemaalit (eli pl. vl-kisat)
0-16 43
17-33 49
34-49 43

Kaikki laukaukset jaksottain
0-16 807
17-32 809
33-49 582

Laukausta per maali
0-16 18,8
17-32 16,5
33-49 13,5

Laukaukset maalia kohti jaksottain
0-16 500
17-33 534
34-49 381

Laukausta maalia kohti per maali
0-16 11,6
17-33 10,9
34-49 8,9
   
Tehokkuus on parantunut selvästi loppukautta kohden. Ensimmäisellä ja kolmannella jaksolla tehtiin saman verran pelitilannemaaleja, vaikka ensimmäisellä jaksolla lauottiin ylipäätään 225 kertaa enemmän ja maalia kohti 119 kertaa enemmän.



Keskihajonnan pienenemistä eri kohdissa voi selittää usea tekijä. Esimerkiksi, joukkueiden tullessa toisilleen tutuiksi vastustajat pystytään skouttaamaan paremmin ja tätä kautta mitä pidemmälle kausi etenee, sitä pysyvämmiksi joukkueiden "peruslaukausmäärät" muodostuvat. Otanta paranee, kun kohdataan useampia vastustajia useampaan kertaan ja saadaan siis paremmin selville yksittäisen joukkueen "perussuoritustaso", mihin käytössä olevalla pelaajistolla, pelitavalla ym. on pitkässä juoksussa mahdollista päästä. Pelien välinen ailahtelevaisuus siis vähenee. Huomioon pitää myös ottaa joukkueen kaudensisäiset trendit: pelin yleinen taso heittelee, niin kuin tällä kaudella on nähty niin Tapparalla kuin esimerkiksi SaiPalla. Tilanne stabiloituu ajan mittaan. Tai yksinkertaisesti joukkueen ja yksilöiden peli on parantunut, pelitapa tuottaa suhteessa kokonaislaukausmäärään enemmän potentiaalisia paikkoja.   
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 08, 2013, 14:38:34 kirjoittanut Screamager »

Poissa iroj

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1450
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #66 : Helmikuu 06, 2013, 01:28:57 »
Vertasin Tapparan menestystä noiden laukaisutilastojen perusteella.
16 ekan pelin jälkeen (ennen kurssin kääntymistä) Tappara voitti laukaukset 807-740 mutta maalit hävittiin 43-50 joten pisteitä tuli 1,13/peli.
Tällä jaksolla Tappara hävisi laukaistun onnistumisprosentilla 5,3-6,8.
Tänä vuonna (14 peliä) Tappara on hävinnyt laukaukset 505-666 mutta maalit on voitettu 37-23 joten pisteitä on tullut 1,93/peli.
Tällä jaksolla Tappara voitti laukausten onnistumisprosentilla 7,3-3,5.

Tuolla alkukauden jaksolla Tappara teki vähän enemmän maaleja (2,7/peli) kuin tänä vuonna (2,6/peli) mutta päästettyjen maali määrä on tippunut puoleen (3,1:stä 1,6:een).
Päästettyjen yv-maalien määrä on tippunut huomattavati (alkukaudella 1,31/peli, tänä vuonna 0,43/peli).
Puolustuspeli tasakentällisin on parantunut selvästi (alkukaudella 1,8 maalia/peli, tänä vuonna 1,2 maalia/peli) ja suuri syy siihen on ollut maalivahtien torjuntaprosentin nousu (alkukaudella noin 90 ja nykyisin noin 93).

Tuohon laukaisutilastoon vaikuttaa sekin että kun joukkueella menee huonosti/ollaan tappioasemassa niin yritetään tehdä maaleja laukomalla huonoistakin paikoista mutta siitä on harvoin hyötyä.
Laukominen huonoista paikoista ei yleensä johda tuloksiin vaan kiekonmenetyksiin.

Laukaisumäärillä ja pärjäämisellä ei näytä olevan paljon korrelaatiota mutta laukausten onnistumisprosentilla ja pärjäämisellä näyttää olevan paljon korrelaatiota.
Alkukaudella Blues oli kärkipäässä ja viidenneksen jälkeen Bluesin laukausten onnistumisprosentti oli 8,5.

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #67 : Helmikuu 08, 2013, 18:55:22 »
Edellisessä analyysissa käsiteltiin suoriutumista joukkuetasolla - nyt tilastodataa enemmän yksilöiden kautta kuitenkin joukkuetason suorituksetkin huomioon ottaen.

Pelaajista olen jättänyt Järvisen, Männikön ja Umicevicin pois datan puutteesta johtuen. Kannattaa omissa tulkinnoissa huomioida myös jaksojen pelimäärät; esimerkiksi Foster ehti pelaamaan vain yhden pelin ensimmäisessä jaksossa, Halmeella on hajapelejä ym.

1) Maalin ohi suuntautuneet/blokatut laukaukset: SM-liigan laukauskarttojen pohjalta silmämääräisesti arvioiden ohi menneiden/blokattujen laukausten "sumput". Eli koostin pelikohtaisesti ne hyökkäyspään alueet, joissa oli havaittavissa selkeämpi kertymä ohi menneistä/blokatuista laukauksista. Ei aivan millintarkka menetelmä, mutta antaa suuntaa tulkinnoille.

Koodia: [Valitse]
                     0-16   17-33  34-49        Yhteensä
Siniviiva - oikea     12     10     5               27
Siniviiva - keski     9      5      9               23
Siniviiva - vasen     8      4      4               16
Aloituspiste - oikea  2      5      1               8
Aloituspiste - vasen  3      2      1               6
Maalinedusta          3      8      9               20
Jaksottain            37     34     29

Tämä taulukko ei oikeastaan kerro mitään tarkasti tulkittavaa, mutta sen huomaa, että loppukautta kohden maalinedustalta kertyi enemmän epäonnistuneita laukauksia kuin alkukaudesta. Voi siis tulkita, että potentiaalisille paikoille maalinedustalle päästiin enemmän kauden edetessä. Taasen toisinpäin, varsinkin ensimmäiseen jaksoon verraten siniviivalta lauotut laukaukset onnistuivat nähtävästi paremmin.

2) Puolustajien laukaukset ja laukaustarkkuus tarkastelujaksottain: Alla olevassa taulukossa on esitetty joka jaksolle kolme lukua: kaikki laukaukset, ohi maalin/blokatut laukaukset ja näistä laskettu laukaustarkkuus "laukaukset maalia kohti / kaikki laukaukset". Lisäksi on esitetty sama taulukko yksinkertaistettuna pelkkien laukaustarkkuusprosenttien osalta, jotta pystyy helpommin hahmottamaan kehityksen.

Koodia: [Valitse]
Aalto        93 45 51,6 % 83 38 54,2 % 80 32 60,0 %
Braun        - - - 29 9 69,0 % - - -
Clarke        - - - - - - 22 9 59,1 %
Foster        7 6 14,3 % 35 11 68,6 % 8 4 50,0 %
Halme        - - - 3 1 66,7 % 10 4 60,0 %
Jyrkkiö        15 9 40,0 % 4 1 75,0 % - - -
Kaijomaa       39 16 59,0 % - - - - - -
Kankaanperä    14 9 35,7 % 22 6 72,7 % 23 9 60,9 %
Leimu        79 38 51,9 % 42 19 54,8 % 39 21 46,2 %
Mäntylä        38 15 60,5 % 52 18 65,4 % 40 17 57,5 %
Saravo        29 17 41,4 % 24 9 62,5 % 9 4 55,6 %

Aalto         51,6 % 54,2 % 60,0 %
Braun          - 69,0 % -
Clarke          - - 59,1 %
Foster         14,3 % 68,6 % 50,0 %
Halme          - 66,7 % 60,0 %
Jyrkkiö         40,0 % 75,0 % -
Kaijomaa 59,0 % - -
Kankaanperä 35,7 % 72,7 % 60,9 %
Leimu         51,9 % 54,8 % 46,2 %
Mäntylä         60,5 % 65,4 % 57,5 %
Saravo         41,4 % 62,5 % 55,6 %

Prosenttien kehityksestä voi päätellä saman, mitä ensimmäisestä taulukosta: Puolustajien osumatarkkuus laukauksissaan on pääosin parantunut kauden edetessä. Kankaanperän toisen jakson tarkkuus on huomionarvoista.

3) Hyökkääjien laukaukset ja laukaustarkkuus tarkastelujaksottain: Alla olevissa taulukoissa on samat tilastotiedot kuin puolustajienkin osalta.

Koodia: [Valitse]
Ahtola         33 10 69,7 % 24 12 50,0 % 7 3 57,1 %
Barkov         53 19 64,2 % 46 6 87,0 % 37 9 75,7 %
Connolly 29 13 55,2 % 53 12 77,4 % 37 14 62,2 %
Erkinjuntti 62 26 58,1 % 41 16 61,0 % 36 8 77,8 %
Haapala         42 8 81,0 % 17 8 52,9 % - - -
Hansen         - - - 78 29 62,8 % 17 5 70,6 %
Kaksonen 16 5 68,8 % 27 6 77,8 % 13 3 76,9 %
Koskiranta 56 17 69,6 % 67 17 74,6 % 44 11 75,0 %
Lucenius 9 1 88,9 % - - - 24 6 75,0 %
Makkonen 61 16 73,8 % 22 5 77,3 % 20 4 80,0 %
Malinen         12 3 75,0 % 28 8 71,4 % 15 4 73,3 %
Nieminen 65 16 75,4 % 59 19 67,8 % 35 11 68,6 %
Palola         2 2 - 11 1 90,9 % 30 11 63,3 %
Peltola         17 3 82,4 % 21 8 61,9 % 13 5 61,5 %
Ulmer         - - - - - - 14 2 85,7 %
Venäläinen 35 9 74,3 % 21 6 71,4 % 3 0 -

Ahtola         69,7 % 50,0 % 57,1 %
Barkov         64,2 % 87,0 % 75,7 %
Connolly 55,2 % 77,4 % 62,2 %
Erkinjuntti 58,1 % 61,0 % 77,8 %
Haapala         81,0 % 52,9 % -
Hansen          - 62,8 % 70,6 %
Kaksonen 68,8 % 77,8 % 76,9 %
Koskiranta 69,6 % 74,6 % 75,0 %
Lucenius 88,9 % - 75,0 %
Makkonen 73,8 % 77,3 % 80,0 %
Malinen         75,0 % 71,4 % 73,3 %
Nieminen 75,4 % 67,8 % 68,6 %
Palola          - 90,9 % 63,3 %
Peltola         82,4 % 61,9 % 61,5 %
Ulmer          - - 85,7 %
Venäläinen 74,3 % 71,4 % -

Hyökkääjien tarkkuusprosentit ovat luonnollisesti suurempia kuin puolustajien, koska laukaukset tulevat suurimmilta osin lähempää maalia. Huomionarvoisia nostoja tarkkuuksista ovat Barkovin korkeat lukemat, Connollyn ensimmäisen jakson lähes puolustajien tason lukema, Erkinjuntin huima lähes 20 prosenttiyksikön parannus alkukaudesta ja Koskirannan tasaisuus. Myös alempien kenttien Kaksonen ja Malinen ovat suorittaneet tasaisesti, laukausmäärät ovat toki pienempiä mikä "helpottaa" hyvien lukujen saavuttamisessa.

4) Puolustuksen ja hyökkäyksen laukaustarkkuudet: Alla oleva taulukko esittää yhteiset puolustajien ja hyökkääjien laukaustarkkuudet jaksottain.

Koodia: [Valitse]
                0-16   17-33   34-49
Puolustajat     50,6   61,9   56,9
Hyökkääjät      69,9   70,3   72,2

Hyökkääjien taso on pysynyt tasaisena 70:n tienoila, kun taas puolustajat paransivat huimasti ensimmäisestä jaksosta toiseen: 1)-kohdassa esitetty väite pitää siis paikkansa.

5) Pelaajien pisteytys hyökkäyssuoritteiden perusteella: Kehitin tilastodatasta matemaattisen mallin pelaajien hyökkäystehokkuudelle ja "hyökkäyshyödyllisyydelle". Selkokielisessä muodossa kaava on (Tehdyt maalit) x (Laukaustarkkuus) - (Laukaukset maalin ohi tai blokatut) / (Kaikki laukaukset). Tehtyjä maaleja en tähän erikseen pistä, vain lopullisen pisteytyksen.

Pyrin siis ottamaan huomioon ensinnäkin hyökkäyspelissä tärkeimmän, eli tulostaululle pääsemisen maalien muodossa, ja osumatarkkuuden/"hyödyllisyyden hyökkäyspelille" (laukaustarkkuus ja ohi menneet/blokatut) sekä laukomisinnokkuuden (kaikki laukaukset). Tästä kaavanmuodostuksesta saa olla eri mieltä jos haluaa, miten kukin haluaa arvottaa eri asioita pelissä. Tämä on yksi näkemys.

Puolustajat jaksottain:

Koodia: [Valitse]
Aalto          1,065 0,627 -0,400
Braun        -        -0,310 -
Clarke        -        -        -0,409
Foster        -0,857 1,743 -0,500
Halme        - - -0,400
Jyrkkiö       -0,600 -0,250 -
Kaijomaa       0,179 - -
Kankaanperä   -0,643 1,909 0,217
Leimu        0,038 0,095 0,846
Mäntylä       -0,395 0,308 0,150
Saravo       -0,586 0,250 -0,444

Pelaajia roolitetaan - tässä tilastossa se näkyy. Saravo on Tapparalle arvokas pelaaja, vaikka tämä pisteytys painuu kahdella jaksolla negatiiviseksi. Tässä pisteytyksessä kyse on kuitenkin  maaleista ja laukomisesta, Saravon homma ei ole maalinteko tai ylivoiman viivamies. Muita huomioita: Aallon tehottomuus on laskenut miehen miinukselle, Fosterilla on pakille korkea arvo toisella jaksolla, Kankaanperä on toisella jaksolla suoriutunut hyökkäyspäässä rooliinsa nähden hienosti, Leimu on parantanut ja Mäntylä on niukasti plussalla.

Hyökkääjät jaksottain:

Koodia: [Valitse]
Ahtola         2,485 0,500 -0,429
Barkov         5,415 4,217 3,541
Connolly 0,655 4,415 2,730
Erkinjuntti 0,742 -0,390 2,111
Haapala         2,238 -0,471 -
Hansen           - 2,769 1,118
Kaksonen -0,313 2,111 -0,231
Koskiranta 3,179 3,478 2,000
Lucenius -0,111 - 2,000
Makkonen 1,213 2,864 2,200
Malinen         0,500 -0,286 0,467
Nieminen 5,031 3,068 4,486
Palola          - -0,091 0,900
Peltola         0,647 1,476 0,231
Ulmer         - - 1,571
Venäläinen 1,229 0,429 -

Tilastosta huomaa heti, että arvot ovat hyökkääjillä puolustajia selvästi korkeampia, tämä on luonnollista pelivastuista johtuen: Hyökkääjällä täytyykin olla suurempi arvo kuin puolustajalla. Tilastosta nousee esiin jo tiedossa olevat Barkov ja Nieminen tasaisen korkeilla lukemilla. Connollyn huono ensimmäinen jakso ja siitä parantaminen välittyy tästäkin, kuten 3)-kohdan tilastostakin. Erkinjuntin maaliton toinen jakso painaa lukeman miinukselle, parannusta on kuitenkin tapahtunut. Koskiranta on tasaisesti plussalla, kuten myös ehkä yllättävästi Makkonenkin. Peltolalla myös hyvät kokonaislukemat. Kaksosella hyvä toinen jakso, jolloin teki kaikki tähänastiset maalinsa (3).

Hyökkääjienkin osalta huomaa eron puolustavien ja hyökkäävien pelaajien välillä. 3-4-kentän pelaajilla on järjestään alhaisempi lukema, poikkeuksena Kaksonen toisella jaksolla. Roolitus näkyy siis tässäkin, samoin kuin pakeilla.

Kuten todettu, jollain toisella kaavalla voi saada toisia tuloksia. Tämä pisteytys aliarvottaa pelinrakentajia, joilla on kuitenkin hyökkäyksessä tulostaululle pääsemisessä oleellinen osa, mutta tämänkaltainen tilastointi pelinrakentajille on kuitenkin hankalampaa: kun nyt otettiin huomioon yleinen laukominen, laukaustarkkuus ja -aktiivisuus, pelinrakentajille olisi hyvä tietää esimerkiksi syöttöprosentti. Mahdetaanko sitä tosin SM-liigassa tai edes muuallakaan tilastoida.




Kiitos Ljpp:lle "haastosta" peliesitykset-ketjussa, vaikka nämä vastasivatkin vain siihen toiseen puoleen, eli Tapparan laukausmäärien pienenemiseen. Nämä tilastotulkinnat ovat osaltaan toistensa summia, koska mitä paremmin joukkuepeli toimii, sitä paremmin yksilöt suoriutuvat - toisaalta, mitä paremmin yksilöt suoriutuvat ja hyödyntävät taitojaan, sitä paremmin joukkue pystyy pelaamaan.

Enemmän taidan kuitenkin taipua joukkuepelin paranemisen kannalle - yksilöt seilaavat joka tapauksessa hieman edestakaisin niin kuin tästä datasta nähdään, mutta menestyvässä joukkueessa yksilöiden kaudensisäiset tasonvaihtelut kääntyvät summattuna joukkueen hyväksi ja parantavat joukkueen suoritusta kokonaisuutena. Toiset nostavat tasoaan ja toisten taso laskee, mutta yhteenlaskettuna tulos on positiivinen tasonnostojen ollessa yleisempiä.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 08, 2013, 19:39:48 kirjoittanut Screamager »

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #68 : Helmikuu 16, 2013, 01:01:50 »
15.2.2013 Blues-Tappara (0-3)-otteluketjusta:

Pitäisi olla voitosta tyytyväinen mutta isossa kuvassa peli ei minua miellyttänyt. Ei myöskään Rautakorpea. Huomenna taas voitettava.

Rautakorven kommentit Jatkoajan otteluraportista:

"- Pelimme tyssäsi toisessa erässä. Siinä oli myös kyse siitä, kumpi maalivahti on parempi, ja se veti tuloksen meille. Meillä oli hyvä valmistautuminen tauon jälkeen, oltiin tehty paljon töitä.

- Ilmapiiriä pitää sietää, ei voi kuitenkaan pelata vaihto vaihdon jälkeen täydellisesti."


Saarismikko puolestaan totesi samassa raportissa Bluesilla olleen vastassa Suomen kärsivällisin joukkue.

En tiedä sanoiko Rautakorpi jotain heti ottelun jälkeen pelin tasosta, miten peli ei miellyttänyt Rautakorpea? Kommentti "ilmapiirin sietämisestä" sopii mielestäni täydellisesti tähän palstaprobleemaan passivoitumisesta ja hätiköinniltä vaikuttavasta puolustusalueen pelistä. Joukkueen täytyy sietää johtoasemapelaamisen erilaisuus ja pystyä suhteuttamaan pelinsä vastustajan antamaan paineeseen.

Pelin taso ailahtelee kun on päästy tiettyyn asemaan tulostaululla ja tässä on vielä oppimisprosessi käynnissä. Osataan mennä johtoon ja osataan pysyäkin siellä, mutta paljon enemmän vaivaa nähden. Missä se inhimillisen sietokyvyn raja sitten meneekään: vaaditaanko koko pelin ajan täyttä kiekollisuutta ja samaa voittavaa konseptia toteuttavaa tapaa? Niin kuin jossain kirjoitin aikaisemmin, pelitapa sisältää eri pelitapoja ja johtoasemassa passivoituminen on yksi niistä. Sama äärikiekollisia ratkaisuja ja sijoittumisia korostava pelitapa ajaa mielestäni pitkällä aikavälillä jatkuvasti toteutettuna pelaajat niin henkiseen kuin fyysiseenkin uupumustilaan ja kun otetaan vielä Tapparan oppimisprosessin vaihe huomioon, niin valmennuksessa toimitaan mielestäni tällä hetkellä oikein, vaikka palstamielipiteet valtaosin vastakkaisia ovatkin.

Pelaajien oppimisessa on luonnollisia vaihe-eroja ja suorittamisessa on ailahteluja. "Ei voi kuitenkaan pelata vaihto vaihdon jälkeen täydellisesti" sanoi Rautakorpi. Niin kauan kuin SM-liigaa pelataan jäähalleissa eikä videopelien välityksellä, pelaajien taso heittelee ja pelitavan haastavuus lisää tätä ailahtelua tai siltä vaikuttavaa suorittamista.

Yleisesti, pelitavan edellyttämät ratkaisut opitaan eri tahdilla ja nyt Tapparan peliesitysten perusteella vaikuttaa siltä, että oppimisprosessi alkaa olemaan sisäistetyssä vaiheessa ja siirrytään/ollaan soveltavassa vaiheessa. Yksilöiden reaktioviiveet ovat pienentyneet, peli nopeutunut ja hätiköidyt ratkaisut ja laukaukset ovat vähentyneet. Yksilöistä esimerkiksi Aallon hosuva olemus korostuu ikävällä tavalla paineen alla, mutta kokonaisuus huomioiden tulos kääntyy plussalle. Joku taas ei vaan osaa kuten Makkonen, mutta nämä ovat kuitenkin vähemmistössä ja joukkuepelissä yksilö paikkaa yksilön virheitä eikä kokonaisuus ikinä ole täydellinen, muuta kuin Neuvostoliitolla tai kahdestatoista Mario Lemieux'sta, kuudesta Scott Stevensista ja kahdesta Patrick Roy'sta koostuvalla joukkueella. Satunnaistekijät määräävät aina osan kokonaisuudesta ja joukkue kehittyy yksilöidensä mukana ympäröivät olosuhteet huomioiden.

On kyse Saarisen ottelukommentissa esiin nostamasta kärsivällisyydestä ja luottamuksesta sekä yksilön omaan peliin, joukkueen peliin että joukkuetovereihin yksilöinä. Virheitä saa ja pitääkin tehdä oppimisen kannalta, mutta tietysti mitä pidemmälle kevät etenee, sitä vähemmän niitä toivoisi tapahtuvan kasvavan pelien loppumisriskin myötä. Huolimattomuusvirheet ovat osaltaan heikon keskittymisen mutta myös oppimisvaiheen tulos, huolimattomuutta ei voi välttää mutta sitä voi vähentää.

"Siinä oli myös kyse siitä, kumpi maalivahti on parempi, ja se veti tuloksen meille", totesi Rautakorpi Metsolasta, siis korosti yksilöluottamusta. Pelitapakuri pitää säilyä ja täytyy uskoa siihen, että kun se säilyy, tulee tulosta ja voidaan poistua ottelusta voittajana. Tammikuu sen todisti, että voittoon kyetään, kun luotetaan niin joukkueeseen kuin vaikka pelkästään sen tärkeimpiin yksilöihin (Metsola). Tammikuussa myös joukkueen laukominen tehostui ja sitä myöten paine hyökkäyspeliä kohtaan pieneni tehokkuuden paranemisen myötä. Pelitapaa voidaan myös tarvittaessa sopeuttaa niin, että maalivahdin vastuu korostuu ja kenttäpelaajien peli helpottuu pelipaineen osalta.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 16, 2013, 01:05:13 kirjoittanut Screamager »

Poissa Messi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3365
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #69 : Helmikuu 16, 2013, 09:46:20 »
Ihan lyhyesti tähän sellainen fakta, joka jokaisen peilä seuraavan fanin tulisi ymmärtää.

Lähes aina, kun meidän joukkue pelaa, muussa tilanteessa, kuin esim. kolmannessa erässä parin, maalin johdossa, pelataan omaa peliä. Se on sitä peliä, mitä harjoitellaan eniten, ja joka ainakin Suomessa saattaa vastustajan alakynteen. Se on peliä mukavuusalueella, jos tuollaista termiä voisi käyttää.

Sitten toinen peli, joka foorumilaisille tuottaa mielipahaa ja tuskaa, jopa kannustuksen puutetta.
Eli, kun ollaan parin maalin johdossa, niin meidän joukkue alkaa pelaamaan voitosta, ja se on ihan oikein (katsokaa sarjataulukkoa). Se on peliä. jossa annetaan vastustajan päättää miten he pelaavat. Se on peliä epämukavuusalueella. Ei kovin helppoa, kuitenkin epämukaavaakin. Ei teoriassa ole mitään tietoa, miten vastustaja pelaa. Toki meillä se tiedetään, ei siinä mitään. Peli näyttää siltä, että ollaan purjeessa. Älkää antako sen hämätä. Siltä sen pitääkin näyttää, kun vastustaja lyö painetta hiukan passiivista vastustajaa kohtaan. Peli voi silti olla kontrollissa, kuten eilenkin. Sekin on toisaalta hienoa ja hyvää peliä, taktiikan onnistumista, pelitavan toteutusta ja ennen kaikkea joukkuepelaamista.

Nämä asiat ovat johtaneet siihen, että meille tuskin kahta maalia tehdään pelissä ja me tehdään vähintäänkin 3. So simle. Olkaa kärsivällisä ja miettikää itsenne valmentajan asemaan. Niin minäkin haluaisin valmentaa. Vastustajia ketuttaa niin pirkaleesti.
" Ei, en mää tiedä mihin kannattaa ampua"

Poissa Miksa

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 551
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #70 : Helmikuu 16, 2013, 10:55:27 »
Rautakorpi sanoi pelinjälkeen myös mielenkiintoisesti kun häneltä kysyttiin täsmennystä tuohon "pelin sietämiseen". Ensin selitettiin ,että virheitä pitää pystyä sietään ja sit kommentti "ei heittäydytä marttyyriksi". Eli jos on munannut ,niin ei märehditä sitä kovin kauaa vaan hyväksytään tapahtunut ja keskitytään jo seuraavaan vaihtoon.

Nauroin ääneen kun Jukalta kysyttiin, että mites nyt peli kulkee pitkän tauon jälkeen johon Jukka vastas, että " no jos Helmikuun puolessavälissä ei pelata jo tosissaan niin koskas sitten"

Antakaa määkin huudan ,määkin olen kännissä.

Poissa coly

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3368
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #71 : Helmikuu 16, 2013, 10:58:45 »
Minä en ainakaan osta ajatusta "pelin sietämisestä", kun kerran minun kommentti oli poimittu. Rautakorpi ei ollut tyytyväinen, pidän siitäkin ajatuksestani kiinni. Kyse on todellakin muusta kuin parista heikosta vaihdosta. Juuri samaan ketjuun kirjoitin että ymmärrän Tapparan passivoitumisen ja säästelevän tavan, koska se on järkevää, huomenna (tänään) peli niin ei ole järkeä koohottaa.

Kyllä johtoasemassa pitäisi pyrkiä olemaan paremmin pelin päällä kuin Tappara tällä hetkellä tekee. Ei joukkueeseen tule suoranaista paniikkia ja hätää vaan pelaajat tekevät vääriä ratkaisuja todella paljon, kiekot heitetään rännissä todella usein väärälle puolelle, pelaajat hautovat kiekkoa menettäen sen. Kaikki tämä on tapahtunut useasti kun vastustaja lyö epätöivon-kiekkonsa päälle ja painaa täysillä päin. Tottakai on tällöin selvää olla ottavana osapuolena, mutta on eriasia kuinka se kenttätapahtumina tapahtuu. Siinä on Tapparalla petraamisen varaa.

Tämä on mun mielipide ja ajatukseni. Siedän heikkoa pelaamista oikein hyvin mutta haluan nähdä siinä jotain punaista lankaa.

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #72 : Helmikuu 16, 2013, 11:48:43 »
Minä en ainakaan osta ajatusta "pelin sietämisestä", kun kerran minun kommentti oli poimittu. Rautakorpi ei ollut tyytyväinen, pidän siitäkin ajatuksestani kiinni. Kyse on todellakin muusta kuin parista heikosta vaihdosta. Juuri samaan ketjuun kirjoitin että ymmärrän Tapparan passivoitumisen ja säästelevän tavan, koska se on järkevää, huomenna (tänään) peli niin ei ole järkeä koohottaa.

Kyllä johtoasemassa pitäisi pyrkiä olemaan paremmin pelin päällä kuin Tappara tällä hetkellä tekee. Ei joukkueeseen tule suoranaista paniikkia ja hätää vaan pelaajat tekevät vääriä ratkaisuja todella paljon, kiekot heitetään rännissä todella usein väärälle puolelle, pelaajat hautovat kiekkoa menettäen sen. Kaikki tämä on tapahtunut useasti kun vastustaja lyö epätöivon-kiekkonsa päälle ja painaa täysillä päin. Tottakai on tällöin selvää olla ottavana osapuolena, mutta on eriasia kuinka se kenttätapahtumina tapahtuu. Siinä on Tapparalla petraamisen varaa.

Tämä on mun mielipide ja ajatukseni. Siedän heikkoa pelaamista oikein hyvin mutta haluan nähdä siinä jotain punaista lankaa.

Eihän virheisiin ja vääriin ratkaisuihin voi tietenkään olla tyytyväinen, mutta samalla Tappara voitti, sarjataulukkoon kolme pistettä ja maalivahdille kauden kuudes nollapeli. Viime SM-liigakausiin peilaten se kuudes nollapeli oikeuttaa lopputilastoissa aivan kärkipäähän ellei kärkeenkin. SM-liigan tilastojen mukaan viimeksi vastaavaan suoritukseen on Tapparassa kyennyt kaikkien aikojen nollapeliykkönen Lehto viisi vuotta sitten kaudella 07-08 seitsemällä nollapelillä. Sama tilanne torjuntaprosentin ja gaa-keskiarvon kohdalla. Maalivahtimme on tällä hetkellä aivan liigan kärkipäätä.

Tahdon vain sanoa sitä, että Tapparalla on onni pystyä luottamaan yksilöihinsä. En usko, että ilman vahvaa maalivahtipeliä ja toisaalta ilman puolustuksen riittävää puolustuskykyä voitaisiin voitokkaasti toteuttaa nykyistä johtoasemapelaamista. Tappara pelaa tuloksesta eikä suoraan katsomolle, siihen täytyy meidänkin vain sopeutua. Johtoasemassa pitäisi ideaalitilantessa pelata paremmin, mutta nyt ei ole ideaalitilanne historian ja materiaalin johdosta eikä sitä mielestäni kannata alkaa kieltämään.

Taistelee varmaan joidenkin pelaajienkin pohjimmaista sisäistä ideologiaa vastaan, kun johtoasemassa ei ole lupa samaan peliin kuin silloin, kun pyrittiin johtoon. Menestys edellyttää virheiden tekemistä oikeassa mittakaavassa ja niistä oppimista, mutta huolenaiheena olevat huolimattomuusvirheet ja hosumiset tarvitsee saada pois, ei siitä ole kenelläkään epäselvyyttä. Se ei vain kokonaisuudessaan tapahdu *pim* ja huolet pois, se edellyttää ensinnäkin valmennuksen ja pelaajahankinnan oikeita valintoja synkroonissa eikä ne valinnat ikävä kyllä ole muunneltavissa kesken kauden ilman koko kolhoosin romahtamista. Pelitapa täytyy suhteuttaa materiaaliin. Pelaajilla on tottakai oma vastuu, mutta valmennuksella ja rekrytoinnilla on toisaalta vastuu oikeiden valintojen suorittamisesta olosuhteiden ja valinnanvaran puitteissa.

Tälläkin tahdon sanoa vain sitä, että passivoituminen tuottaa tulosta tälläkin materiaalilla, vaikka silmiä se ei aina hivele, mutta tekeminen on tällä hetkellä riittävää menestykseen. Tappara on joukkueena päässyt nyt harjoittelemaan kunnolla johtoasemassa olemista (yllättävän vaativaa, kun kentällä on vastustajakin pohjimmiltaan samoilla tarkoitusperillä) eikä tämä ole ollut tilanne kauden alusta asti. Tulosta tekevä pelitapa on ollut harjoittelun alla kauden alusta lähtien ja se on täytynyt saada ensinnä kuntoon "pohjapelitapana". Nyt on päästy kunnolla perehtymään johtoasemapelaamiseen eikä se ole vielä täydellistä.

Yksilövirheitä ja roiskimisia tulee, mutta niihin ei pidä takertua liiaksi. Kevättä kohden tottakai vastustajan asettamat vaatimukset kohoavat, mutta niin kohoaa myös oma tunnetila ja usko omaan tekemiseen, aina enemmän mitä pidemmällä edetään. Toivon, että yksilöiden ja joukkueen kehittymisraja ei ole tullut vielä vastaan, vaan suorittamista voidaan vielä parantaa ja pelikuria edistämällä vähentämään virheitä. Itse huolestun vasta sitten, kun maalivahtipeli alkaa tökkimään, mutta tällä hetkellä siitä ei ole merkkejä.

Poissa iroj

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1450
    • Profiili
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #73 : Helmikuu 22, 2013, 17:08:01 »
Tappara on usein hävinnyt toisen erän ja kyseinen erä on tuntunut olevan huonoin joukkueelle mutta näin ei ole vaan kolmas erä on huonoin.
Tapparan tulokset erien mukaan:
1.erät: 44-29
2.erät: 58-45
3.erät: 44-49

Toisissa erissä on tehty yli 40% enemmän maaleja kuin ensimmäisissä erissä ehkä sen takia että joukkueilla on pitempi matka omalle maalille.
Tiedä sitten mistä johtuu että kolmansissa erissä Tappara on päästänyt eniten maaleja?

Mazza

  • Vieras
Vs: Tapparan peliesitykset kaudella 2012-13
« Vastaus #74 : Helmikuu 22, 2013, 17:30:06 »
Luonnollisesti paljon johtoasemassa pelaava ja kolmansiin eriin johdossa lähtevä joukkue turvaa silloin tulosta, eikä hae ahnaasti lisämaaleja. Uskon että selitys on näin yksinkertainen. Tappara on tällä kaudella lähtenyt niin paljon useammin kolmanteen erään johto- kuin tappioasemassa että siitä tulee helposti ero tilastoihin.