Tuli vaan mieleen tuosta Lehdon kiekkojen sylkemisestä, että juuri sellaiset molarit ovat olleet heikkoa kamaa nyt tuomarilinjan kiristymisen aikakaudella. NHL:stä paras esimerkki on kiekkoja eteensä sylkevä Andrew Raycroft, joka vielä kahva-aikakaudella pelasi loistavasti, kun pakit pystyivät maalin edessä roikkumaan hyökkääjissä niin pahasti, ettei ripareille juuri päästy. Sama kahvaliigan Tapparassa, etenkin mestaruuskaudella, kun Kangasniemet ja Luomat pitivät hyökkääjät niin mukavasti pihdeissään, että reboundeihin oli ihan mahdotonta päästä. Lehto menestyi.
Viime kaudella kun katsoi Anaheimin ja muidenkin menestyneiden änärijoukkueiden alivoimaa, niin mitä ne pakit siellä maalin edessä teki? Eivät jaelleet makuupaikkoja, vaan olivat sopivalla etäisyydellä ottamassa reboundeja kiinni ennen vastustajan hyökkääjiä. Vastustajan maskimiesten annettiin vapaasti seisoa maalin edessä, koska niille ei saa enää tehdä mitään. Maalivahdille annettiin omien puolesta mahdollisimman hyvä näkökaista peittää laukauksia mahdollisimman hyvin, omat äijät eivät tulleet eteen lisäämään maskia, vaan keskittyivät niihin reboundeihin tai blokkaamaan siniviivavetoja.
Voittavan maalivahdin ja puolustuksen yhdistelmä näyttäisi siis olevan mahdollismman peittävä maalivahti, joka poimii kiekot kiinni, eikä sylje niitä ja tähän lisätään äärimmäisen reaktioherkät, blokkitaitoiset ja hyvän mailakontrollin omaavat pakit. Tämä siis etenkin alivoimapelissä korostuen.
Ehkä tälläkin on osasyynsä Lehdon heikentyneisiin otteisiin. Vaatisiko se sitten Sirenin Jaskaa mukauttamaan Lehtoa muuttuneisiin olosuhteisiin, eikö nykyinen maalivahtivalmennus kykene siihen, vaiko onko sitten vika pelkästään Lehdon huonossa mukautumiskyvyssä? Vaikea sanoa.