Tapparan olisi syytä toivoa, että Ilves-sarjassa loukkaantuneet Elkins sekä Nykopp olisivat pidempään poissa. IFK:n keskikaista näyttää meinaan pirun ohkaiselta ilman luottosenttereitä. Tapparalle käytännössä riittää, että saa Ramstedtin senttereistä kuriin, muista ei oikein peliä ole tekemään. Tosin IFK, ainakin Ilvestä vastaan, roiski muutenkin kiekkoa melkoisesti. Enemmän tässä huolettaa Tappara-pakkien kiekkovarmuus paineen alla, kuin se, että IFK pystyisi maalipaikkoja rakentelemalla Tapparan päihittämään.
Sitä en kyllä allekirjoita, että IFK olisi vain muutamien yksilöiden varassa. Jos otetaan kultakypärät pois, niin Tapparan potentiaalisia ratkaisijoita ovat Peltola, Jormakka, Kuusela, Malinen, Haapala... ja IFK:n Luttinen, Puustinen, Goldobin, Rask, Kuparinen... Jos Tapparan kakkosketju jatkaa runkosarjan loppukierrosten tasolla, niin tämä kääntyy jopa IFK:lle.
Lankinen ei pelota, mutta ei häntäkään ns. sota-alueen ulkopuolella tulevilla laukauksilla yllätetä. Ja IFK on alkanut puolustamaan tuota aluetta ihailtavan tiukasti. Jos nämä meidän vastustajaa heikommat ja heiveröisemmät hyökkääjät alkavat voittamaan kamppailuja ja menemään röyhkeästi maalille, niin hyvältä näyttää. Jos taas tyydytään kulmissa pyörimiseen ja luotetaan, että ylivoima ja Palola ratkaisevat, niin turpiin tulee.
Yhteenvetona sanoisin omalta osaltani, että IFK ei huoleta, vaan Tappara itse. 1) Tulokasvalmentajien todistetusti heikko menestys playoffeissa (tässä tosin pitää muistaa, että joukkueen runko on jo kahdet finaalit kokenut) 2) Pakkien kiekkovarmuus/avauspelaaminen 3) rosterin sopeutuminen "likaiseen peliin" ja painimiseen.