Siirrän lainauksen tuolta rosteriketjusta, kun se tänne paremmin sopii.
Minusta tästä tehottomuudesta on turha syyttää valmennusta, koska hyville tekopaikoille päästään useasti poislukien Ilves peli.
Kyllä ja ei. Taitaa loppujen lopuksi vaarallisia maalipaikkoja olla alkukaudesta vastustajilla vähintään yhtä paljon kuin Tapparalla. Jos meidän avainpelaajista Aaltoa ja Metsolaa lukuunottamatta kaikki alisuorittaa, niin kyllä silloin voi valmennuskin katsoa peiliin. Joo siirrellään turhaan ratkaisupaikoista eikä pelata selkäytimestä, mutta valmennuksen tehtävähän se on saada tuo pelitapa sinne selkäytimeen. Lisäksi kuulee näitä huhuja, että kokeneemmilla pelaajilla ei ole Tapolan luottamusta eikä joukkue ole täysin valmentajan takana. Näitä tulee jo niin paljon, että vaikea uskoa, että kaikki olisi tuulesta temmattuja. En muista kuka huippuvalmentaja oli, joka sanoi, että valmennuksen kaksi tärkeää tehtävää on yksilöiden kehittäminen ja joukkueen materiaaliin toimivan pelitavan luominen. Ei toistaiseksi näytä kumpikaan hirveän hyvältä. Vaikea vieläkään sanoa, mikä on Tapolan ansiota ja mikä vaikutus on, sillä miltä pohjilta pääsi aloittamaan.
Keväisin puhutaan siitä hurmoksesta. Sitä mieltä olen, ettei sitä hurmosta saavuteta kontrollikiekolla. Olisi kiva nähdä Tapparalta edes kerran elämässä sellainen porilaisen hulluuden ja hifkin rymistelyn (stereotypiat) välimaaston ottelu, jossa Tapparan hyökkääjä punaviivan voitettuaan iskee kiekon päätyyn, ja kaikki muut ajaa päätyyn ja taklaa vastustajat laidasta läpi ja sitä kautta voitetaan ne kiekot ja suoraa maalille. Kiekkokontrolli siirtelyt v*****n ku ei ne näköjään paikkoja tuota tällä hetkellä.
Tappion aiheuttamaa 'harmitusta' kyllä, mutta alkaa vähän kyllästyttään nää jalkapallolukemat jo kolmatta kautta, joissa Tappara voittaa vain jos maalivahti onnistuu. Hurlumheitä kiitos! Edes kerran. Tai joskus. Tai sillon ku ei tuu pisteitä. Päästetään ajokoirat vapaaksi!
Vaikka viesti onkin Ilves-tappion meiningeissä kirjoitettu, niin piileehän tässä totuus. Täällä syytetään, että Tappara-fanit ovat poikkeuksellisen negatiivisia, mutta onhan Tapparan pelit keskimäärin hemmetin tylsiä. Tätä kuulee myös vastustajajoukkueen faneilta ja voi käydä vaikka Jatkoajan puolelta lukemassa. Toki koko jääkiekko on muuttunut kultaisista 80- ja 90-luvuista, eikä pelkkä ajokoirakiekko tuota mestaruuksia, mutta onhan tämä äärinihilistinen ja tiukkaan muottiin puserrettu pelitapa ainakin näin pitkässä runkosarjassa paikoin tuskaista katseltavaa. Satunnaiskatsojan, jota jääkiekko ei hirveästi kiinnosta, on vaikea kuvitella kiinnostuvan jääkiekosta lisää käymällä Tapparan-peleissä.
Silti tuloksenkin kustannuksella olisin valmis katsomaan taistelevaa, taklaavaa ja kovaa karvaavaa Tapparaa tämän "maankuulun" trap-pelaamisen sijasta. Yhdyn Paarman sanoihin "Hurlumheitä kiitos! Edes kerran. Tai joskus".
