Suomessa on ihan käsittämätön suhtautuminen näihin, tuollaistakaan nyt ei ole tapahtunut herran aikoihin.
Ihmeellistä vaan, että sitten kun tapahtuu, niin toisena (aloittavana) osapuolena on usein juuri IFK. Milloin niiden junnutähtiä kohdellaan kaltoin, milloin joku on koko ottelun ajan provosoinut stadilaisten kuumaverisimpiä pelaajia, milloin joku on ajatellut syntisiä hesalaisten jääkonekuskin kaiman lähikaupan myyjättärestä. Syy ifkiläisten aloittamille "spontaaneille" turpakäräjille löytyy aina.
Tuo joukkue kannattajineen on sairas, ja sille sairaudelle on tehtävä jotain. Näiden tappeluiden puolustelijat hokevat, että
mano-a-mano on rehellisin tapa hoitaa koiruudet ja pienet erimielisyydet. Siis kuten Melart(?) lauantaina, mättää jäässä makaavaa, täysin tappeluhalutonta Pelicans-pelaajaa selkään ja niskaan? Tai kuten seurakaverinsa märkä läiskä, jonka partneri näyttää myöskin erittäin vastentahtoiselta? Eikä nuo kaikki helsinkiläisetkään vaikuttaneet kovin innostuneilta pelaamaan joukkueensa pelikirjan mukaisesti.
Harvemmin tappeluissa on tarkoitus mätkiä vastustajan olkatoppauksiin. Kyllä niillä isoilla, treenatuilla jätkillä on ihan vakaa aikomus osua nyrkillä naamaan ja saada vähintäänkin pieni verenkuva vastustajalta napattua. Mitä useammin yrittää, niin joskus vielä osuu. Pahasti.
Mua ainakin on jo pari vuotta ottanut päähän kattoa kun Tappara ottaa kaukalossa turpaan ja kukaan pelaaja ei edes saa mailaansa poikki ylärimaan, saatika tappele. Päästään kaikki alistuneena lähtemään kotiin.
Samoin. Mää olen sitä mieltä, että kun vastustaja ajelee tarkoituksella meidän maalivahdin, tai kun vastustajan maalilla suoritetaan kastraatiota ilman pätevyyttä, niin vieressä oleva kirvesrinta ei mieti tulossa olevaa ylivoimaa, tai kantelun tekemistä Valviralle, vaan antaa välittömästi fyysisen palautteen moisesta epäurheilijamaisuudesta. Mutta jokaista vastustajan heittämää ilkeämielistä kommenttia ei tarvitse kuitata oikealla suoralla. Eikä kantaa niitä koettuja vääryyksiä pitkin kautta.
Mun mielestä noilla on vissi ero. Toinen on aitoa spontaaniutta, toinen ei.