Kirjoittaja Aihe: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?  (Luettu 287438 kertaa)

Poissa Miksa

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 551
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1065 : Toukokuu 29, 2014, 14:55:53 »
Tulkoon nyt tähän topicciin kun en parempaakaan keksiny.

Kyllä tää on ollu harvinaisen tyly kevät Tappara fanille. Mestaruus jäi maalin päähän, Rautakorpi ja Ville lähti (Ville jopa toiseen liiga seuraan) , Baileni lähti ja vielä odotellaan ,että lähteekö Palola ,Jormakka tai vaikka se Kuusela. Tulijoita ei juuri ole. Siis sellaisia joilla kausareita enemmin myydään.

Tapolaan sinällään on kyllä luotto, koska on toiminut jo niin kauan Rautakorven apumiehenä, niin toiminta sinällään ei paljoa varmaan muutu. Ehkä jopa hieman "raikastaa" meininkiä. Villestä jäi tosi ikävä maku, tai siis tästä tapauksesta. Asia on hankalan kaksjakoinen fanin käsitellä, kun toisaalta ymmärtää kaikkia osapuolia, mutta ei vaan tahtois asioiden menevän näin. Jotenkin arvasin tän skenaarion sillon kun Kärpät voitti sen seiska pelin. Ville tiesi, että sen mahis voittaa Suomenmestaruus Tapparassa meni siinä ja samalla tais murentua" paita kattoon projekti"--> ihan sama vaikka pelaiskin sit jossain muussa seurassa Liigaa.

Kyllä tässä ittelläkin on nyt sellainen suvantovaihe päällä, että vaikee on näistä uutisista enää syttyä jatkaan sitä kausaria. Vaikkakin tiedän, että kun se kausi pärähtää käyntiin taas, niin se polte mennä  kattoon pelejä nousee tappiin. Jotenkin toivois silti, että Tapparakin tulis ENNEN juhannusta jonkun "kovan" sopimuksen kanssa julkisuuteen joka toimis ns."tekosyynä" jatkaa tota kausaria.

Tällähetkellä ei oikein vakuuta ja huhuketjujen huhuilut haaveihin jääneistä kovista pelaajista ei oikein nosta sykettä. Tapparan nykytila , siis juuri NYT on MIELESTÄNI kovin mollivoittoinen ja MINÄ haluaisin kuulla jo toivoa herättäviä uutisia paremmasta huomisesta.

Antakaa määkin huudan ,määkin olen kännissä.

Poissa juti fan

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 424
  • Ja hermoissa ei ole mitään vikaa!
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1066 : Toukokuu 29, 2014, 15:43:05 »
Yksi asia saattaa olla että kun toi halliprojektikin meni reisille, se muutti johdon suunnitelmia. Ehkäpä nyt mennään taas pari kautta halvemmalla joukkueella ja kokemattomalla valmentajalla, eikä mitään isoja satsauksia ole tulossa. Sitähän ei tietenkään ääneen sanottaisi, mutta tällainen ajatus välähti tänään mieleen. Mielelläni olen väärässä....

Poissa juti

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2371
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1067 : Toukokuu 29, 2014, 16:01:06 »

Tällähetkellä ei oikein vakuuta ja huhuketjujen huhuilut haaveihin jääneistä kovista pelaajista ei oikein nosta sykettä. Tapparan nykytila , siis juuri NYT on MIELESTÄNI kovin mollivoittoinen ja MINÄ haluaisin kuulla jo toivoa herättäviä uutisia paremmasta huomisesta.

Tätä mielipidettä minä todella ihmettelen. Siis nythän näyttää siltä että me ei menetetä viime kauden joukkueesta kuin Bailen, Nieminen ja Plihal joka on todella vähän jos ajatellaan Liigan nykytrendiä. Paljon parempi tilanne siinä suhteessa kuin aikasemmilla kausilla. Huhujen vähyyteen on selvät syyt, Jokerit etsii vielä 2-3 sentteriä joten eiköhän Tappara joudu odottelemaan että Hjalliksen sakki saa ensin nimet paperiin, toiseksi KHL:ssä on monella jengillä paketit levällään. Sotshiin tulossa uusi joukkue heillä joukkueen rakentaminen täysin kesken. Donbassin tilanteesta ei ole mitään varmuutta saavatko edes lisenssiä ensui kaudeksi vai vapautuuko sieltä joukkueellinen pelaajia muille. KHL vaan yksinkertaisesti sekoittaa pakkaa niin pahasti ettei Liiga seurat pysty millään julkaisemaan joukkueita niin aikaisin kun täällä on totuttu. Kyllä ne vahvistukset sieltä tulee ja uskon vakaasti että kovia nimiä tänne naarataan kaikesta huolimatta.

Poissa Corkscrew

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 575
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1068 : Toukokuu 29, 2014, 16:15:16 »
Kyllä mä vahvasti uskon, että KHL on yksinkertainen ja samalla ainoa vastaus siihen miksei uusista tulijoista olla kerrottu. Kun sarja laajenee jatkuvasti ja aukaisee samalla lisää hyväpalkkaisia työpaikkoja jääkiekkoammattilaisille, liigaseurojen mahdollisuudet koota tulevan kauden joukkue kasaan aikaisessa vaiheessa kevättä on auttamatta ohi ainakin toistaiseksi. Ei kukaan pelaaja halua sitoutua 200 000 - 300 000 € palkalla tulevaksi kaudeksi, jos on hyvä mahdollisuus saada tuplat tai triplat tuohon jostain Sotshin uudesta KHL-seurasta, tämä vain esimerkkinä. Pelaajat katsovat viimeiseen asti KHL-kortin, ja sitten kun syksyllä on aika tehdä johonkin sopimus, palkkaa on vielä helppo hilata ylöspäin kun liigaseurat (sekä sveitsiläiset ja ruotsalaiset) tappelevat keskenään näistä jäljelle jääneistä tähtipelaajista. KHL on iso peikko ja ylivertainen kilpailija Liigalle nyt ja tulevaisuudessa, siitä ei päästä mihinkään.

Samalla nykytilanne tarkoittaa sitä, että pitkäjänteiset projektit ovat Liigassa myös ohi. Moni tälläkin palstalla puhui Rautakorven astuttua puikkoihin, että n. keväällä 2015 projekti huipennetaan SM-kultaan. Kaunis ajatus, mutta itse ajattelin jo tuolloin syksyllä 2012 kun Jukan neljäs ajanjakso Tapparassa alkoi, että ensimmäinen kausi saattaa olla paras mahdollisuus ottaa mestaruus. No, viime kaudella oltiin lopulta vielä lähempänä, mutta sittenkin paras materiaali Rautakorvella oli käytössä kaudella 12-13. Näin se vaan nyky-Liigassa menee, mestaruusikkuna voi olla erittäin pieni ja lyhytkestoinen, ja se pitää käyttää hyväksi jos halutaan kannua nostella. Valitettavasti Tappara ei siinä Rautakorven johdolla taaskaan onnistunut.

Takki on edelleen aivan helvetin tyhjä 2012-2014 tapahtumien johdosta. Meillä oli hieno joukkue, upeita yksilöitä ja tapparalainen päävalmentaja jolle huipennuksen olisi todella suonut. Monet asiat pelasivat kuitenkin ratkaisuhetkillä Tapparaa vastaan. Ihan joku yksittäinenkin asia olisi onnekkaasti voinut mennä toisin, ja meillä voisi olla nyt vaikka 2 mestaruutta voitettuna. Ei kuitenkaan ole ainuttakaan, ja tämä on syönyt ainakin tätä fania niin kovalla kädellä ettei koskaan ennen. Tuskinpa enää tulee vastaavaa tapahtumaankaan, koska tämän kevään jälkeen kannattajan näkökulmasta asiat eivät voi ikävämmin päättyä.

Kaikesta huolimatta, tulevaa kautta odotellaan suurella mielenkiinnolla. Oli nippu minkälainen tahansa, niin se on kuitenkin Tappara joka pelaa edelleen Liigaa 14-15. Sen verran luottoa on Tapolaan ja johtoryhmään, että kilpailukykyinen joukkue saadaan jalkeille heti syksystä lähtien. Joku Ville Nieminen pelaa Lukossa, ihan ***** sama. Tappara on se jota minä olen hallissa käynyt reilut 20 vuotta katsomassa, ja niin tulen tekemään niin kauan kuin tätä hupia riittää.


Poissa grassinen

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1718
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1069 : Toukokuu 29, 2014, 16:28:46 »


Säähän kirjotit oikein hyvin, se mitä ei ite oo jaksanut miettiä sanoiksi asti, ihan samat fiilarit itellä.

Poissa Timde

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 11
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1070 : Toukokuu 29, 2014, 16:46:37 »
Nykytilanne muuttui siis yllättävän nopeasti. Tavallaan aloitetaan sitten uusi projekti Tapolan johdolla, vaikka joukkueen runko pysyikin samana. Mutta nyt on taas uudet mahdollisuudet.

Toivottavasti menneestä on otettu tällä kertaa opiksi. 3 välivuoteen/höntsäilyvuoteen ei ole enään varaa Jukan paluuta odotellessa. Tapola tarvitsee kunnollisen rosterin ja siihen on uskallettava satsata, koska muuten tulee taas urheilullisesti ja ennen kaikkea myös taloudellisesti huonoa tulosta. Urheilullinen menestys ja taloudellinen hyvä tulos on Tapparassa kulkenut käsittääkseni käsi kädessä.

Organisaatio ja talous on kuitenkin saatu suhteellisen hyvään kuntoon. Viime kaudeltakin kun kerran on tulossa satoja tuhansia voittoa. Lähtökohdat on sitten uudelle 2 vuoden Tapolan projektille hyvällä mallilla, kaikesta Niemiskohuista yms huolimatta.

No tavoitteissa pitää olla realistinen, mutta kunnianhimoinen. Mielestäni mitalipelit pitää ottaa tavoitteeksi viimeistään tämän kahden vuoden projektin lopulla, mutta se edellyttää pelaajamarkkinoilla ja markkinoinnissa nopeutta ja jatkuvaa tarkkailua. Pitää olla hereillä koko ajan.

Poissa Calzo

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 461
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1071 : Toukokuu 29, 2014, 17:24:25 »
Yksi asia saattaa olla että kun toi halliprojektikin meni reisille, se muutti johdon suunnitelmia. Ehkäpä nyt mennään taas pari kautta halvemmalla joukkueella ja kokemattomalla valmentajalla, eikä mitään isoja satsauksia ole tulossa. Sitähän ei tietenkään ääneen sanottaisi, mutta tällainen ajatus välähti tänään mieleen. Mielelläni olen väärässä....
Halliprojekti elää vielä, eli sen suhteen olet väärässä. Enkä näe tuota valmennusasiaa niinkään mustana, tietynlainen jatkumohan on kyseessä kuitenkin kun kakkosvalmentaja jatkaa, eli konsepti on silti samansuuntainen jatkossakin.

Poissa Messi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3365
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1072 : Toukokuu 29, 2014, 17:37:53 »
Jokainen vuosi, jonka hallin toteutus viivästyy, nostaa kustannuksia vähintää 5%, jopa reilusti enemmän,  eli semmosta.
" Ei, en mää tiedä mihin kannattaa ampua"

Poissa juti fan

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 424
  • Ja hermoissa ei ole mitään vikaa!
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1073 : Toukokuu 29, 2014, 20:26:48 »
Yksi asia saattaa olla että kun toi halliprojektikin meni reisille, se muutti johdon suunnitelmia. Ehkäpä nyt mennään taas pari kautta halvemmalla joukkueella ja kokemattomalla valmentajalla, eikä mitään isoja satsauksia ole tulossa. Sitähän ei tietenkään ääneen sanottaisi, mutta tällainen ajatus välähti tänään mieleen. Mielelläni olen väärässä....
Halliprojekti elää vielä, eli sen suhteen olet väärässä. Enkä näe tuota valmennusasiaa niinkään mustana, tietynlainen jatkumohan on kyseessä kuitenkin kun kakkosvalmentaja jatkaa, eli konsepti on silti samansuuntainen jatkossakin.
Toki tiedän että halliprojekti elää mutta Tapparan Rautakorpi 3 vuotta oli suunniteltu niin että halliprojekti olisi nyt käynnissä. Tämän Mikkikin totesi kaudenpäätös kirjoituksessaan. Sekin itseä huolestuttaa, tämä Tapparan surkea onnistumisprosentti valmentaja valinnoissa, viimeisen 15 vuoden aikana kaksi osumaa, Rautakorpi ja Urama. Kohtuullisen monta hutia on tullut. Mutta uskotaan ja toivotaan...

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1074 : Toukokuu 31, 2014, 15:30:51 »
Samalla nykytilanne tarkoittaa sitä, että pitkäjänteiset projektit ovat Liigassa myös ohi. Moni tälläkin palstalla puhui Rautakorven astuttua puikkoihin, että n. keväällä 2015 projekti huipennetaan SM-kultaan. Kaunis ajatus, mutta itse ajattelin jo tuolloin syksyllä 2012 kun Jukan neljäs ajanjakso Tapparassa alkoi, että ensimmäinen kausi saattaa olla paras mahdollisuus ottaa mestaruus. No, viime kaudella oltiin lopulta vielä lähempänä, mutta sittenkin paras materiaali Rautakorvella oli käytössä kaudella 12-13. Näin se vaan nyky-Liigassa menee, mestaruusikkuna voi olla erittäin pieni ja lyhytkestoinen, ja se pitää käyttää hyväksi jos halutaan kannua nostella. Valitettavasti Tappara ei siinä Rautakorven johdolla taaskaan onnistunut.

Olen ensimmäisestä virkkeestä hieman eri mieltä. Pitkäjänteiset projektit eivät voi olla ohi, niiden toteuttaminen vain on muuttunut ja luonne on vaihtunut. Projektien tavoitteet ovat myös aina seurakohtaisia, riippuen siitä millä tasolla seura on projektin alkaessa. Viimeisten kausien menestyksen jälkeen alkavassa projektissa pyritään menestyksen ylläpitoon ja tulevaisuuden turvaamiseen esim. junioritoiminnan edelleen vahvistamisella ja, parhaassa tapauksessa, ikään kuin toimimalla kuten "ison seuran" pitää toimia: näyttää esimerkkiä muille ja jopa kokeilla jotain uutta. Heikomman menestyksen historialla alkavassa projektissa taas pyritään korjaamaan seuran toimintakulttuurin ongelmia niin, että menestys mahdollistuisi tulevaisuudessa. Tämä viimeksimainittu malli tarkoittaa juuri sitä, mitä Tapparassa on viime kausina Rautakorven johdolla tehty ja ilmeisen hyvin onnistuttu. Tulevalla kaudella se onnistuminen kuitenkin kunnolla vasta mitataan, kun siirrytään Rautakorven johdosta eteenpäin.

Projektit säilyvät siis aina taustalla, kuten nyt Tapparassa on ollut käynnissä urheilullisuuden ja voittamisen kulttuurin palauttamisen projekti. Projektin sisältämät prosessit eli yksittäiset kaudet sen sijaan ovat entistä alttiimpia häiriintymiselle ja oikean tyyppinen sekä oikea-aikainen reagointi on prosessien hallinnassa entistä arvokkaampaa suhteessa yksityiskohtaiseen pilkuntarkkaan ennakkosuunniteluun.

Projektiluonteisuus tähtää siis isossa kuvassa siihen, että mainitsemasi mestaruusikkuna ei olisi erittäin pieni ja lyhytkestoinen. Se on nykyään entistä enemmän kaudella tehtävistä yksittäisistä valinnoistakin kiinni, että miten projektin onnistumista voidaan määritellä, johtuen juuri eurooppalaisen jääkiekon toimintaympäristön muutoksista. Tapparan projektin tavoitteenahan on pelkistetysti se, että mestaruus olisi kaudesta toiseen mieluummin lähempänä kuin kauempana. Tämä edellyttää organisaatiokulttuurin muutoksia aina kentän tasolta ylimpään toimistojakkaraan asti.

KHL:n kehitys ja rahan mahdin voimistuminen yleensäkin edellyttää liigajoukkueita siirtämään ajattelupanostustaan pitempien projektien sijaan entistä voimallisemmin yksittäisiin prosesseihin, eli yksittäisiin kausiin. Tekeminen on siis muuntunut projektiluonteisesta prosessiluonteisuuden suuntaan. Aiemmin pystyttiin luomaan yksityiskohtaisempia ja detaljeja painottavia pitkäjänteisiä suunnitelmia kaudesta toiseen kantaviksi, mutta enää pystytään vain luomaan pitkäjänteisille suunnitelmille väljiä raameja. Projektin tavoitteet ovat koko ajan tiedossa, ne on oltava tiedossa, mutta keinot miten tavoitteisiin päästään ovat entistä voimallisemmin riippuvaisia yksittäisten prosessien tapahtumista, jotka ovat muuttuneet entistä enemmän seuran omasta toiminnasta riippumattomiksi.

Prosessiluonteinen suunnitelmallisuus edellyttää siis vahvaa reagointikykyä organisaatiolta. Prosessia häiritsevät tekijät nimittäin tulevat yleensä eteen yllättäen: pelaajien loukkaantumiset, äkilliset pelaajamyynnit jopa suuren rahatukon edessä, pelaajien ennakoimattomat tasonlaskut/tason riittämättömyydet ym. Viime kaudella nähtiin oivia esimerkkejä reagointivaatimuksista - Barkov lähti ilmeisesti yllättäen, kesällä hankittu ykkössentteri floppasi ja joukkuetta muokattiin muutenkin rajulla kädellä kauden kuluessa. Viime kauden prosessia pyrittiin saattamaan paremmille raiteille reagoimalla puutteisiin ja vaikeuksia pyrittiin ennaltaehkäisemäänkin hankkimalla esimerkiksi puolustukseen reserviä loukkaantumisten varalle.

Keskeinen ero prosessikeskeisessä ja projektikeskeisessä suorittamisessa tulee myös aikajänteissä: Prosessi eli yksittäinen kausi alkaa kesätreenien alettua ja loppuu viimeiseen summerinsointiin. Tuon aikajänteen ympärille mahtuu toki päällekkäisyyksiä esimerkiksi ensi kauden prosessin ennakkosuunnittelun muodossa ja päättyneen kauden jälkianalysoinnin muodossa. Projekti taasen on koko ajan vaikuttamassa prosessien ylitsekin ja projektin pituutta ei sinällään ole rajattu, pituus on aina tapauskohtaista.

Rautakorvella oli ennakkokaavailujen mukaan vähintään kolmen vuoden projekti, johon sisältyi urheilullisuuden palauttaminen Tapparaan ja organisaation saattaminen laajemminkin sille tasolle, että pitkäjänteisempi menestys mahdollistuu (pelaajapolku junnuista edustukseen, LeKi-yhteistyön voimistaminen ym.). JR:n projekti kuitenkin pakotettuna lyheni kaksivuotiseksi, kuten tiedämme, mutta sekin pitää pystyä tavallaan sietämään. Työtä pitkäjänteisen menestyksen eteen on Tapparassa tehty nyt pari vuotta ja organisaation pitää pystyä toimimaan ilman Rautakorpeakin. On pakko pystyä toimimaan ilman Rautakorpea, koska Tappara yhtensä Suomen menestyneimpänä ja historiavoimaisimpana seurana ei voi henkilöityä niin voimallisesti vain yhteen henkilöön.

Miten se henkilöityminen sitten voidaan pyrkiä välttämään? Avainsana on jatkumo. Tapparassa on pyritty ilmiselvästi luomaan jatkumoa, jota täytyi hyödyntää nyt valmentajien osalta kautta paria suunniteltua aiemmin, kun Tapola nousi kakkosesta ykköseksi. Jatkumo niin valmennuksessa kuin pelaajistossakin on omiaan luomaan varmuutta sekä projektiin että prosesseihin. Projektista toiseen siirtyminen luonnistuu varmemmin, kun esimerkiksi valmennuksessa on jatkuvuutta sekä pysyvyyttä tietotaidon säilymisen muodossa. Prosessit ovat myös varmemmalla pohjalla, kun pelaajat ja valmennus ovat toisilleen jatkumon kautta tutumpia kuin niin sanotusti pystymetsästä revittyjen uusien valmentajien ottaessa ohjat kausien välillä. Silloin toimintatavat täytyisi aina opetella uudestaan ja keskinäistä luottamusta täytyisi rakentaa pidemmän kaavan mukaan, koska yhteisiä kokemuksia ei ole kertynyt niin paljoa kuin tuttujen kavereiden kanssa.

***

Jatkumon kanssa ikään kuin rinnakkainen avaintermi on myös seuraidentiteetti, jota pidän itse asiassa ehkä tärkeimpänä juttuna tässä koko pohdinnassa vaikka viimeisenä sen mainitsenkin. Identiteetti laajana käsitteenä määrittää sitä, että mitä Tapparassa tehdään, miten tehdään, miksi tehdään, millaisia/minkätyyppisiä tekijöitä Tapparaan halutaan ja ketkä tekijät ovat siis muodostamassa jatkumoa niin pelaajistossa kuin valmennuksessakin.

Ihannetilanne identiteetin kannalta olisi se, että aina ja joka tilanteessa organisaation sisällä (Tappara) tai organisaation välittömässä läheisyydessä (esim. LeKi ja Juujärvi?) olisi tarjolla mielekkäitä vaihtoehtoja yllättävien tai vähemmän yllättävien tilanteiden varalle, niin pelaajien kuin toimihenkilöidenkin kohdalla. Seuraidentiteetti ja seuraidentiteetin mukainen jatkumo henkilövalinnoissa turvaavat yhdessä koko organisaation toimintaa pitemmällä aikajänteellä ja tarjoavat vaihtoehtoja jokaisessa tilanteessa enemmän kuin hetkessä elämisen malliin luottavassa toiminnassa.

Seuraidentiteettiä vahvistaa myös kehitysmahdollisuuksien olemassaolo, jota LeKin kanssa kehitetty mahtava yhteistyökuvio ilmiselvästi tarjoaa. Kehitysmahdollisuudet ovat seuralle myös erittäin hyvä tapa markkinoida itseään pelaajamarkkinoilla ilman varsinaista markkinointia - kehittymisolosuhteet kun vain ovat kunnossa niin motivoituneiden pelaajien kiinnittäminen on paljon helpompaa.

Seuraidentiteetillä on tietysti useampia alakohtia, kuten pelillinen identiteetti. Tähänhän sisätyy nykyään tuttu ajatus siitä, että junnuista edustukseen pelattaisiin "samaa peliä" ja LeKiinkin saataisiin samoin ajattelevaa valmennusta. Pelillisen identiteetin olemassaolo kiinnostaa myös pelaajia, sillä pelaajia on erityylisiä ja yhtä miellyttää tämä tapa pelata ja toista tuo toinen tapa. KalPa onnistui Pekka Virran johdolla pelillisen identiteetin luomisessa kiekkokontrollia suosivien pelaajatyyppien kanssa, se KalPan pelillinen identiteetti on nyt pari kautta toki ollut heikommalla toteutuksella, ja JYP Dufvan johdolla loi jyppiläisen tavan pelata jääkiekkoa jyppiläisillä pelaajilla. Pelillinen identiteetti on myös kiinteä osa seuran brändiä.

Ensi kausi tulee olemaan Tapparan nykytilan kannalta ensiarvoisen tärkeä oikeastaan joka saralla.  Provosoivasti muotoiltuna: Onko Tappara valmis toimimaan ilman Rautakorpea vai tarvitseeko organisaatio vieläkin holhoojan?

Poissa Vilttitossu

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1716
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1075 : Toukokuu 31, 2014, 15:49:42 »
Screamager, selitätkö hieman, mitä tarkoitat, kun sanoit, että olet hieman erimieltä lauseesta: "Samalla nykytilanne tarkoittaa sitä, että pitkäjänteiset projektit ovat Liigassa myös ohi."
Ja hetken päästä sanot itse:"KHL:n kehitys ja rahan mahdin voimistuminen yleensäkin edellyttää liigajoukkueita siirtämään ajattelupanostustaan pitempien projektien sijaan entistä voimallisemmin yksittäisiin prosesseihin, eli yksittäisiin kausiin."

Ja toinen mikä pisti silmään, on tämä: " Viimeisten kausien menestyksen jälkeen alkavassa projektissa pyritään menestyksen ylläpitoon ja tulevaisuuden turvaamiseen esim. junioritoiminnan edelleen vahvistamisella ja, parhaassa tapauksessa, ikään kuin toimimalla kuten "ison seuran" pitää toimia: näyttää esimerkkiä muille ja jopa kokeilla jotain uutta."

Ite en ole millään tavalla perehtynyt Tapparan junioritoimintaan, mutta miten siihen on panostettu, kun ainakaan menestystä ei ilmeisesti ole tullut oikein millään asteikolla ja johtavien pelaajien virta käy seurasta ulospäin? Ja mitään kovin uutta ja erikoista ei muutenkaan ole Tapparan organisaatiossa tapahtunut, tai voi olla, mutta en ole huomannut.
"Varo ettei talos pala!"

Poissa Ansakorpi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 566
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1076 : Toukokuu 31, 2014, 16:23:24 »
Jälleen hyvin punnittua puhetta Screamagerilta, täytyypä vielä vähän syventyä siihen paremminkin.

Eräs asia itseäni hiukan ihmetyttää; olenko jotenkin ihan poikkeava ja pervertikko, kun kaksi peräkkäistä hopeaa vastaa mielestäni osimoilleen yhtä mestaruutta??!  Pitkänlinjan kannattajana toiveena on, että Tappara olisi vuosi vuodelta varteenotettava mitaliehdokas.
Saa se mestaruuskin tulla, totisesti, mutta onko se todella ainoa autuaaksitekevä asia?
Ei myö tiietä, myö ajetaan vaan mopolla!

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1077 : Toukokuu 31, 2014, 16:26:18 »
Screamager, selitätkö hieman, mitä tarkoitat, kun sanoit, että olet hieman erimieltä lauseesta: "Samalla nykytilanne tarkoittaa sitä, että pitkäjänteiset projektit ovat Liigassa myös ohi."
Ja hetken päästä sanot itse:"KHL:n kehitys ja rahan mahdin voimistuminen yleensäkin edellyttää liigajoukkueita siirtämään ajattelupanostustaan pitempien projektien sijaan entistä voimallisemmin yksittäisiin prosesseihin, eli yksittäisiin kausiin."

Tässä on tärkeää käsittää ero projektin ja prosessin välillä. Selvitin sen tuossa tekstissäni.

Pitkäjänteiset projektit eivät mielestäni ole Liigassa ohi, niiden toteutustapa ja luonne vain ovat muuttuneet esimerkiksi kymmenen vuoden takaisesta, jolloin KHL oli vielä Venäjän Superliiga. Projektit ovat liigaseuroissa edelleen olemassa, mutta niitä ei voida eurooppalaisen jääkiekon toimintaympäristön muutoksien johdosta määritellä toimintatapojen ja keinojen osalta yhtä yksityiskohtaisesti kuin aiemmin, ennen kuin KHL voimistui nykyiseen mahtiasemaansa.

Projektin tavoitteet pitää olla tietysti määriteltynä, mutta prosessit eli yksittäiset kaudet on menestyvässä seurassa pakko nostaa entistä selvemmin tikun nokkaan ja niihin on pakko panostaa entistä enemmän, koska ne määrittelevät aiempaa selvemmin käynnissä olevan laajemman projektin onnistumista/epäonnistumista. Corkscrew totesi tämän omassa tekstissään hieman eri sanoin, siitä olimme samaa mieltä. Olin eri mieltä siitä lainatusta kohdasta, että projektit olisivat ohi, sillä eivät ne ole.

Ja toinen mikä pisti silmään, on tämä: " Viimeisten kausien menestyksen jälkeen alkavassa projektissa pyritään menestyksen ylläpitoon ja tulevaisuuden turvaamiseen esim. junioritoiminnan edelleen vahvistamisella ja, parhaassa tapauksessa, ikään kuin toimimalla kuten "ison seuran" pitää toimia: näyttää esimerkkiä muille ja jopa kokeilla jotain uutta."

Ite en ole millään tavalla perehtynyt Tapparan junioritoimintaan, mutta miten siihen on panostettu, kun ainakaan menestystä ei ilmeisesti ole tullut oikein millään asteikolla ja johtavien pelaajien virta käy seurasta ulospäin? Ja mitään kovin uutta ja erikoista ei muutenkaan ole Tapparan organisaatiossa tapahtunut, tai voi olla, mutta en ole huomannut.

En ole itsekään mikään junnuasiantuntija, mutta tässäkin tarkoitin sitä, mitä kirjoitin. Rautakorven projekti alkoi rospuuttokausien jälkeen eikä menestyskausien jälkeen, sen tilanteen jokainen muistaa mistä aikanaan lähdettiin. Silloin taustalla ei ollut viimeisiltä kausilta menestystä, vaan projektin tavoitteena oli ensinnäkin tervehdyttää organisaatiota ja palauttaa urheilullisuus sekä voittamisen kulttuuri Tapparan toimintaan.

Nyt sen menestyksen pitää jatkua Tapolan johdollakin, mutta toimintaa pitää edelleen pystyä myös kehittämään kokonaisvaltaisesti esimerkiksi juuri junnupuolen osalta. Vähä-Ruohola nousi A:sta liigajoukkueen mukaan, tämä jo väkisinkin pakottaa uusiutumaan ja Barkov sr:n piti aikanaan alkaa käsittääkseni vetää akatemiatoimintaa. Rautakorpi on puhunut pelaajapolusta junnuista edustukseen, tämän pitää alkaa toimia, kun siitä on niin voimallisesti puhuttu. Aika näyttää, että toimiiko vai jääkö sanahelinäksi.

Organisaation kehittymisen näemme ensi kaudella. Jos siinä on onnistuttu, niin menestys säilyy, rujosti sanoen, välittämättä siitä kuka penkin takana on ja jos ei ole onnistuttu, sen näkee kauden mittaan. Organisaation hyvyyttä mitataan muutoksien edessä, hyvä ja terve organisaatio kestää esimerkiksi henkilövaihdoksia Rautakorpi -> Tapola paremmin kuin heikompi.

Poissa 4_TRA

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3246
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1078 : Kesäkuu 01, 2014, 09:59:43 »
Screamagerin pointin luulen tajunneeni kyllä mutta hiukan puutun terminologiaan...minua hiukan sekoitti. Eikä pidä vetää herneitä, selvitän hiukan itselle, ehkä tuo lainaus on selvin mitä hiukan oikoisin: [Lainaus]
Keskeinen ero prosessikeskeisessä ja projektikeskeisessä suorittamisessa tulee myös aikajänteissä: Prosessi eli yksittäinen kausi alkaa kesätreenien alettua ja loppuu viimeiseen summerinsointiin. Tuon aikajänteen ympärille mahtuu toki päällekkäisyyksiä esimerkiksi ensi kauden prosessin ennakkosuunnittelun muodossa ja päättyneen kauden jälkianalysoinnin muodossa. Projekti taasen on koko ajan vaikuttamassa prosessien ylitsekin ja projektin pituutta ei sinällään ole rajattu, pituus on aina tapauskohtaista.[/Lainaus]
Projekti on ainutlaatuinen, alku ja loppu ja aikataulu. Prosessi on jatkuva.
Rautakorpi viimeksi tultuaan käynnisti projektiin jonka tarkoitus oli asetetulla aikajänteellä saada urheilullinen tulos liigan kärkikastiin ja myös talous kestävälle pohjalle. Eli projekti jolla saadaan prosessit kuntoon tuottamaan positiivisia tuloksia. Ja sitä kautta myös toteuttaa hanketta: Tapparan menestys. Aina on ollut prosesseja, harjoitteluun, resurssointiin, hallinnointiin jne, niitä jatkuvasti pyöritettäviä toimia (tietyllä tapaa säännöllisiä, muutakin kuin joka maanantai jumpalle). Eivät vaan ole takavuosina tuottaneet tulosta.
Nyt Rautakorven lähdettyä projektina on ilmeisesti valmentajanvaihdos.
Mutta tuo vaan terminologiaa, ymmärrykseni mukaan olen samaa mieltä asiasisällöstä. Se oleellisempaa.

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #1079 : Kesäkuu 01, 2014, 14:26:02 »
Projekti on ainutlaatuinen, alku ja loppu ja aikataulu. Prosessi on jatkuva.
Rautakorpi viimeksi tultuaan käynnisti projektiin jonka tarkoitus oli asetetulla aikajänteellä saada urheilullinen tulos liigan kärkikastiin ja myös talous kestävälle pohjalle. Eli projekti jolla saadaan prosessit kuntoon tuottamaan positiivisia tuloksia. Ja sitä kautta myös toteuttaa hanketta: Tapparan menestys. Aina on ollut prosesseja, harjoitteluun, resurssointiin, hallinnointiin jne, niitä jatkuvasti pyöritettäviä toimia (tietyllä tapaa säännöllisiä, muutakin kuin joka maanantai jumpalle). Eivät vaan ole takavuosina tuottaneet tulosta.
Nyt Rautakorven lähdettyä projektina on ilmeisesti valmentajanvaihdos.
Mutta tuo vaan terminologiaa, ymmärrykseni mukaan olen samaa mieltä asiasisällöstä. Se oleellisempaa.

Kyllä, olemme asiasta varmasti samaa mieltä, mutta mun mielestäni on keskustelun ja kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta tärkeää osata erottaa se, mitä tarkoitetaan projektilla ja prosessilla. Molemmilla, projektilla ja prosessilla, on aikajänteensä, prosessilla se on aina vakio silloin kun prosessilla tarkoitetaan yhtä yksittäistä kautta. Projektiin taas kuuluu tietty määrä prosesseja, eli yksittäisiä kausia. Sitä kautta määräytyy projektin pituus, Rautakorven johdolla sen piti olla vähintään kolme kautta mutta ammattilaisurheilun mahti eli raha ja myös uusien kokemusten hakeminen iskivät väliin ja supistivat kuluneen projektin kahden kauden mittaiseksi.

Prosessi on jatkuva suurinpiirtein kesätreenien alusta viimeiseen summerinsointiin, tekijät eli pelaajat ja joskus valmentajatkin vaihtuvat kausien välillä yleensä siinä määrin, että ei ole mielekästä puhua prosessin jatkumisesta kesän ylitse, koska askelmerkit eivät säily samoilla sijoilla. Tätä prosessien välistä katkonaisuutta estääkseen seuran on tärkeää luoda jatkumoa, jota myös korostin aiemmassa tekstissäni. Jokainen kausi on entistä korostetummin oma prosessinsa, koska KHL voi rokottaa "koska tahansa" toisin kuin RSL aikoinaan. Haluan tällä korostaa sitä samaa juttua mitä Corkscrew omassa tekstissään totesi eri sanoin.

Kausien sisään mahtuu tietysti osaprosesseja muun muassa harjoittelun ja pelillisen kehityskulun osalta, mutta prosessi-termin käytöllä haluan erityisesti korostaa sitä, että jokainen kausi on nykyään korostetusti omanlaisensa. Kymmenisen vuottakin sitten voitiin luoda pitkäjänteisempiä suunnitelmia nykyistä yksityiskohtaisemmin, enää se ei onnistu vastaavalla tavalla. Projektit eivät silti ole hävinneet seuratasolta mihinkään, niiden luonne on vain muuttunut yksityiskohtaisemmasta hieman suurpiirteisemmäksi.

Mestaruusmahdollisuuksia pitää siis pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin, mutta projektien hahmottaminen koko ajan taustalla toimiviksi kokonaisuuksiksi on myös tärkeää. Tappararassa pari kautta käynnissä ollut projekti pyrkii palauttamaan urheilullisuuden ja voittamisen kulttuurin takaisin organisaatioon. Muotoilit asian hyvin: projektilla pyritään saamaan prosessit parempaan kuntoon.

Rautakorven lähdettyä projektina tulee olemaan menestysmahdollisuuksien säilyttäminen ja organisaation kokonaisvaltainen kehittyminen edelleen. Rautakorpi luovuttaa kapulan Tapolalle-uutisoinnin yhteydessä todetaan seuraavaa:

"Tapparan urheilullinen menestys on saatu palautettua hyvälle tasolle ja tulemme jatkossakin kehittämään peliämme ja organisaatiotamme, Tapola tähdentää."
"– Kun kaksi vuotta sitten aloitin Tapparan päävalmentajana, ainoana tavoitteenani oli yhdessä muun valmennusryhmän kanssa nykyaikaistaa Tapparan urheilutoiminta ja palauttaa Tapparaan voittamisen kulttuuri, Rautakorpi kertoo. – Onnistuimme tavoitteessamme, ehkä odotettuakin aikaisemmin."
"– Tapparalainen identiteetti perustuu olennaisilta osin urheilullisuuteen ja menestykseen. Tämä ei tule muuttumaan, Leinonen vakuuttaa."
"Tapparan tavoitteena on tulevallakin kaudella menestyä Liigassa ja nyt myös uudessa CHL:ssa."


Jos Tapparan organisaatio on kokonaisvaltaisesti valmis menestymään ilman Rautakorpeakin, ei sillä ole suurtakaan väliä kuka penkin takana on, kunhan kyseisen valmentajan, eli nyt Tapolan, taustoista vain ollaan siinä määrin selvillä, että hänen tiedetään olevan asiansa osaava ja seuraidentiteettiin sopiva. Tapola on saanut niin monelta suunnalta kehuja ja positivisia puheita on kuulunut, että en sinällään korostaisi valmentajanvaihdosta koko alkavan projektin ohjenuoraksi.