Sami Venäläinen. Monikaan ei ilmeisesti muista millaisesta miehestä on parhaimmillaan ollut kyse.
Eritäin kokenut, kuitenkin vasta 31-vuotias, Kangasalan oma poika, pitkän linjan Tappara, mestaruudet Tapparassa ja Tepsissä, hopeat Tapparassa, pronssikin. Aivan uskomaton polkukone, jonka historia juontaa yleisurheilutaustaan. On Tapparassa ollessaan aina ollut joukkueen kovakuntoisin kaveri, pl, silloin, kun Teemu laine pelasi meillä. Kenelläkään muulla ei ole juuri ollut palaakaan Samia vastaan.
Se, että mies tipahti Turusta paluunsa jälkeen koirankoppiin, on karmeaa. Toisaalta siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska Sami on aina ollut mielialapelaaja ja Jukan kanssa se tarkoitti nyt sitä, että Sami joutui koppiin.
Parhaimmillaan Venäläinen on sellainen vääntäjä, ettei kukaan nykyliigassa runno laidasta väkevämmin maalille, ellei sitten Ville. Siinä mielessä samanlainen, kui toinen Tappara (huom. Tappara) Vesa Viitakoski.
On aivan loistavaa, että tänään tuli maali. Mies tuuletti omaan tyyliinsä eleettömästi, mutta hyvin todennäköisesti pinnan alla kuohui. Hieno paluu parrasvaloihin. Nyt vaan täysillä etenpäin. Tilaa on. Rosteri huutaa Venua.