Pointti tuossa Bailenin hyvän ja huonon päivän erossa oli, että se vaihtelu on suurempaa kuin muilla. Pisteitä on eniten, mutta vastavuoroisesti tulee korostetun helppoja virheitä, jotka mielestäni periytyvät ihan jo pelaajan peruspelaamiseen. Bailenin karvauspaineeseen reagointi ja puolustuspelinopeus eivät vielä mielestäni ole samalla tasolla kuin muilla pakeilla. Maltti, varmuus ja luotettavuus pelitavallisesta näkökulmasta eivät mielestäni ole Bailenilla vastaavalla tasolla kuin kokeneemmilla suomalaisilla Aallolla, Puistolalla, Kankaanperällä ja Saravolla. Ei se ole mitään nimien tuijottamista, vaan asioiden toteamista omien mielipiteiden mukaisesti.
Joukkue on toisena sarjataulukossa, vaikka lähes kaikkien parjaama Puistola on saanut eniten jääaikaa, Aalto lähes saman verran ja Kankaanperä sekä Saravo heti perässä. Kaikkien näiden peruspelaaminen on jo niin korkealla tasolla lähtien sijoittumisista ja avauksista takaisin puolustuspään suorituksiin, että kokonaisuus on heillä paljon plussan puolella. Kankaanperä ja Saravo ovat lisäksi alivoiman luottopuolustajia. Puolustuksessa avainsana on kommunikaatio, sekä sanaton että sanallinen, ja tämä kaksityyppinen kommunikaatio kehittyy vain pelaamisen ja pakkiparien pysyvyyden kautta. Mitään suurempaa uudelleenmulkkausta parien suhteen on mielestäni turha alkaa tehdä, koska peli suurimmilta osin toimii, kunhan ei jumitu niihin yksittäisiin virheisiin, joita sattuu kaikille, vaan katsoo kokonaisuutta.
