Vastaan "kirvesrinnalle". En jaksa alkaa lainauksia erittelemään.
Ihan varmasti kukaan ei tiennyt viime kauden alussa mihin Barkov ja Koskiranta yltääkään. Molemmista tiedettiin se, että ovat kehityskelpoisia ja varsinkin Juniorilla edessä huikea ura. Joten en niele väitettä pomminvarmasta heidän kohdallaan ennen kauden alkua. Molemmat toki jälkikäteen olivat menestystarinoita.
En ole tainnut tähän vastata joten vastaillaan vähän myöhässä. Ensinnäkin en aiemmassa kirjoituksessa väittänyt viime vuoden senttereitä pomminvarmoiksi vaan tuolla viittauksella tarkoitin aiempia senttereitämme kuten Ojanen, Sr. Barkov, Kontiola, Lehterä etc. Toisekseen, tästä huolimatta edelleen väitän että viime vuoden sentteritilanteemme oli ennalta a) parempi ja b) varmempi.
Koskiranta, ns. ennalta uusi ykkössentterimme oli vetänyt sm-liigaa kolme viime kautta Saipassa, jokaisella kaudella yli 30 pistettä. Viimeisellä Saipan kaudella 39 pistettä. Tapparassa piste-ennätys parani 1 (yhdellä) pisteellä. Ennakkoon odotettiin 40 pisteen tekijää ja sellainen saatiin. Ja mm. Suikkanenkin totesi viime kauden aikana yhdessä haastattelussa, että kyllä mekin (Pelicans) olisi halunnut Koskirannan (josta Suikkasen mukaan kaikki liigaseurat oli kiinnostuneita) mutta ei riittänyt rahat. Nyt täytyy sitten kysyä, että mitkä olivat omat odotuksesi Koskirannalle jos tuo viime kausi oli todellinen ylläri?
Barkovista taasen. Ennen kautta tiesimme sen, että a) Barkov oli pelannut puoli kautta liigaa 16-vuotiaana 0,5 pisteen tahdilla ja b) että hänet oli arvioitu TOP-3 pelaajaksi omassa ikäluokassa lahjakkaimmassa draft-ikäluokassa 10 (kymmeneen) vuoteen ja c) ainakin jokainen Tapparan-fani oli nähnyt omin silmin Barkovin esityksiä ja tuon selvän talentin. Omat arvioni Barkoville olivat 30-50 pisteen välissä. Pisteiden osalta Barkovin kausi meni odotusteni ylärajoilla, mutta ehkä tuo noinkin hyvä kokonaisvaltainen pelaaminen yllätti vielä pikkaisen, vaikkakin tuo oli sinänsä "tiedossa". Jos silloin kesällä vielä arvottiin, että onko Barkov vai Makkonen kakkossentteri niin kyllähän harjoituspeleihin mennessä viimeistään marssijärjestys oli kaikille selvä.
Lisäksi oli ennakkoon tiedossa, että kolmossentterinä aloittaa edellisen kauden ykkössentteri Makkonen ja että nelossentteriksi tulee Rautakorvelle maajoukkuekuvioista tuttu Malinen jolla kuitenkin liigapelejä monelta kaudelta alla + pari kautta mestiksessä ykkössentterinä.
Olihan tuo jo ennakkoonkin timanttinen nelikko. Tottakai lopulta oli vielä parempi kuin odotettiin mutta se väite, että tilanne olisi silloin ollut jotenkin epävarma/huono ovat totaalista paskanpuhetta.
Pointtisi osuu oikeaan siinä, ettei McRae ole pystynyt lunastamaan odotuksia. Ainakaan vielä. Edelleen se olennaisin kysymys liittyy tulevaisuuten. Se on valmentajien tehtävä arvioida ja arvuutella McRaen tekemisen tasoa tulevaisuudessa. Heillä on se pallo. He tietävät onko siellä vielä paljon reservissä.
Eipä ollut paljoa enää reservissä. Kuten kirjoitin kolme viikkoa sitten : "McRae: Totaalinen floppi tällä hetkellä. Mikä meni pieleen? Jotenkin niin hitaalta ja voimattomalta näyttää tuo peli joten ennusmerkit ei hyvältä näytä." McRaen poistaminen joukkueesta oli ensimmäinen askel kohti parempaa. Toivottavasti tämän kuluneen kolmen viikon aikana on kuitenkin jo scoutattu valmiiksi uutta kaveria koska niin selvä tuo McRaen epäkelpoisuus siihen rooliin mihin hänet oli kaavailtu oli tällaiselle peruskannattajallekin jo aikoja sitten.
Ässät tarpoi kokolailla pohjamudissa Dixonin aikaan vielä. Sehän myytiin pois ja Niemi pompsahti ykköseksi, samalla alkoi Ässien kiito. Kaudella 2009-10 Niemen tehdessä 31p otti McRae junioreiden MM-Kultaa. Seuraavalla kaudella Mika Niemi takoi 13p ja McRae esiintyi NHL:ssä 15 ottelun verran. Tämä päivä on tietenkin tämä päivä, mutta haluaisin kuitenkin nähtävän kolikolla se toinenkin puoli. Luulisi Connollyn tapauksen jotain opettaneen.
Ässien tapaus on poikkeuksellinen. Jopa Ässät-johto luuli että kausi menee perseelleen, olivat jo pyytäneet Pekka Virtaa ottamaan valmennuksen (ei suostunut) ja sitten tuli mahdollisuus rahastaa Dixonilla. Tämän jälkeen joukkue heräsi pelaamaan (kun jo kaikki toivo oli mennyt) altavastaaja-asemassa, saivat yhteishengen ja hurmoksen päälle. Esim. Pelicansin ja Ilveksen kauden alut noudattaa nyt hieman samaa kaavaa: kun kukaan muu ei meihin usko niin jumalauta nyt näytetään kaikille. Tapparankin osalta toivoisi peliin tällaista tunnetta ja hurmosta (myös katsomoon). Lopulta Ässien osalta mestaruuden lopullisesti ratkaisi ykkössentteriäkin joukkueessa tärkeämpi yksittäinen pelaaja, eli ykkösmaalivahti Raanta joka oli suvereenisesti viime kauden paras pelaaja.
Mitä Connollyn tapauksen pitäisi opettaa ja kenelle? Siinä missä McRae oli jokaisessa pelaamassaan ottelussa Tapparan surkein hyökkääjä, oli Connolly tästä erittäin kaukana. Connolly mm. tähän aikaan viime vuotta oli jo siinä n. 40 pisteen per peli vauhdissa. Itse lähinnä viime vuonna ihmettelin Connolyn vähäistä peliaikaa. Connollyn taustat olivat myös paremmin kunnossa kuin McRaella. Connolly oli yliopistojoukkueensa yksi kaikkien aikojen suosituimmista pelaajista ever, nuorin kapteeni ever, valittu parhaaksi kahden suunnan pelaajaksi. Rautakorven mukaan ennen kautta loistavassa kunnossa. Ainoa kysymysmerkki oli koko ja se on asia minkä takia Connolly tietenkin aina joutuu antamaan muille tasoitusta. McRaella taas alla rikkonainen kausi, loukkaantumisia (selkä, aivotärähdys ja ties mitä), plus pelaaja-arviot siitä että ongelmia on luistelun ja "pehmeyden" suhteen. Lisäksi se, että St.Louis oli todennut potentiaalin max 3-4 nelossentteritasolle. Tottakai me fanit oltiin optimistia mutta optimistisuus katosi hyvin pian kun oikeasti näki kaverin kaukalossa.
Lisäksi lasket Uusikartanon "tukipelaajaksi". Eikö Tapparalla voisi ajatella Plihalin olevan sellainen ja saman roolin pelaaja? Onko muualla kaikki aina parempaa kuin Tapparan pukukopissa?
Kyllä voisi ajatella olevan mutta onko ollut sellainen? Edelleen väitän, että Niemellä oli optimaalisempi tilanne viime vuonna kuin Malisella tänä vuonna. Ykkössentterinä oli Dixon, kolmosena Uusikartano ja nelosena Sillanpää (kolme >=15 pisteen kautta liigassa ennen viime kautta). Varmasti oli paineita vähemmän kuin nyt Malisella joka on olosuhteiden pakosta noussut ykkössentteriksi. Kakkossentterinä on kokeiltu ensin Kuuselaa ja nyttemin Järvistä. Kolmossentterinä Plihal joka ei vahingossakaan tee pisteitä ja nelossentterinä ensimmäistä kauttana liigassa sentterinä pelaava Peltola.
Ei tässä Tapparan pukukopista ole kyse. Vaan siitä, että joukkue on sarjassa 12., esitykset olleet huonoja ja katsomossa on about 500 henkeä per matsi vähemmän kuin viime vuonna.
Viime Blues-matsi oli hyvä esitys. Siinä oli sitä kaivattua nopeutta, luistelua ja tahtoa. Jormakka ja Connolly esim. karvasivat aggreessivisesti ylhäältä kiinni. Sellaista peliä nyt kaivataan. Joukkueen pitää nyt näyttää osaamistaan ja ennenkaikkea tahtoaan ja sytyttää katsomo ns. liekkeihin. Jos tällaisen vaatiminen on liikaa, niin ehkä sitten seuraan lätkää liian intohimoisesti. Pahoittelut siitä.