Kyllä täytyy sanoa, että Jukka saa yllättävän paljon negatiivista niskaan huolimatta siitä, että mielestäni työn jäljessä ei ole kyllä moittimista ihan hirveästi. Ok kaksi menetettyä kultaa liigasta, mutta kun tietää, kuinka tasainen tää sarja on ja loppujen lopuksi kuinka monella joukkueella oikeastaan on ihan saumoja siinä pärjätä (yksikin suonenvetokausi riittää jengille kuin jengille siihen, että päästään pelaamaan mahdollisesti jopa finaaleissa (Blues 2011?, Ässät 2013? Jatkanko?) Pointtina nyt on vaan se, että menestys sinänsä (yhden kauden ajan) on liigassa aika yleistä, mutta sen sijaan "jatkuvampi" menestyminen vaikuttaa olevan erittäin haastavaa. Viime vuosina jatkuvasti laadukasta työtä ollaan pystytty tekemään ainoastaan JYPin osalta, muilla on ollut melkoista hapuilua ja sitten välistä ollaan Aallon harjalla taas. Tappara on nyt ollut kaksi kautta hopealla, joka on aika kova suoritus koko organisaatiolta. Tottakai sitä odottaa vielä, että työlle tulee sinetti muodossa Suomen mestaruus, mutta täytyy uskoa, että sekin päivä sieltä tulee. Niin tai näin - kaksi huippukautta putkeen ja Jukka on luotsannut joukkuetta. Yhden heikomman episoodin (Nieminen -> pois) takia kaikki tämä työ on kulumassa hukkaan, koska sen verran on tullut lokaa niskaan. Näköjään mestaruus on ainoa asia, joka hiljentää kritiikin edes hetkellisesti. Hopea on häpeä.
Itse tiesin tasan, kun Rautakorpi hyppäsi puikkoihin, että tälläistä tää varmaan on (siis menestymistä) ja sekään ei tunnu riittävän. Kuinka oikeasti kahden hyvän kauden jälkeen on kaukainen muisto se, että Tappara rämpi sellaisissa vesissä, että pelkästään top 6 olisi ollut joukkueen mestaruus viime kaudella?