Ei sitten enää saunailtoja pojille! Tulipas Tappara surkealla asenteella peliin, todella flegmaattista, halutonta ja väsynyttä räpellystä kaksi ensimmäistä erää, Tapparan kotiesitystä tyypillisimmillään. Äijät oli kaksi erää aivan purjeessa, omassa päässä ainakin viisi potkua vastustajaa jäljessä, liike olematonta, hyökkäyksiä ei juuri ollut ja mikä pahinta, pelin avaaminen oli aivan käsittämättömän vaikeaa. Eikö siellä pakistossa ole vieläkään ketään edes hiukan käsiä omaavaa äijää, joka saisi sen avaussyötön edes lähelle oman pelaajan lapaa? Ja toisaalta voisi sieltä hyökkäyksestä joku tulla hakemaankin sitä kiekkoa.
Kolmannessa erässä oli jo hiukan yritystä, mutta liian myöhään Kalpan iskettyä kaksi maalia peräjälkeen. Muutamia hyviä paikkoja saatiin luotua, mutta Ahonen tapparalaisten munattomien ratkaisujen avustuksella piti nollan loppuun asti. Huolestuttavan paljon oltiin jälleen Jorin varassa, kukaan muu ei pystynyt minkäänlaisiin kontrolloituihin hyökkäyksiin. Ylivoima tarvitsisi viivalle kiekkovarman, mielellään Rightin puolelta laukovan, pakin, jonka laukauksesta olisi edes hieman pelotetta vastustajan molarille.
Jotain tarttis tehdä noille kotiotteluidne aluille. Ei sinne halliin tule enää löytämään lähellekään tuollaista yleisömäärää, jos peli on jatkossakin samanlaista kuraa. Tunnelma hallissa oli kehno, kuten eräs kalpalainen tokaisi "5800 ihmistä ja silti niin hiljaista". Säteri oli Tapparan paras, kenttäpelaajista Lehterä oli ainoa kutakuinkin hyvin pelannut.
Niin joo, olihan ne tuomaritkin hiukan kuutamolla, MM-kisatuomari Henrikssonin johdolla. No vaikka ne tuomiot oli mitä oli, niin ei tuollaisessa pelillä kuulu saada pistettäkään.
Äänestys