Pitkästä aikaa vähän analyysiä rosterista.
Viime kausi, kuten kaikki muistavat, oli joukkueelta ja koko organisaatiolta täydellinen pannukakku ja pohjanoteeraus. Toiseen peräkkäiseen mahalaskuun ei ole varaa, mutta millä eväillä aallonpohjasta noustaan takaisin Tappara-organisaation ainoalla oikealle paikalle, liigan kärkisijoille tai vähintään niiden tuntumaan?
Uskottavuus. Siinä voisi olla punaista lankaa toiminnalle, ja ainakin kahden ykköskorin puolustajan hankinnoilla Leinonen on sitä jo rutkasti saavuttanut. Ilkeät kielet voisivat myös kuiskia, että puolustus verrattuna viime kauteen vahvistui merkittävästi jo vain ja ainoastaan sillä, että kolmikko Harmer-Grönvall-Kangasniemi saatiin ulostettua muille maille. Muutenkin rosterin vaihtuvuutta katseltaessa tuota uskottavuuden teemaa voitaisiin tarkastella myös sillä, että edellä mainitut herrat eivät suinkaan olleet ainoita lähtöpassit saaneista, joiden otteissa oli vahvaa perässähiihtämisen makua; jo kesken kauden vapautettujen Piispasen, Ahon sekä Nurmen lisäksi myös takavuosien maaliruisku Timo Vertalan otteet olivat suoraan sanottuna kuin sivistyssanakirjasta kohdalta 'flegmaattisuus'. Olisiko nyt vapaamatkustajista päästy eroon?
Mikko Saarinen; mitä on opittu viime kaudesta? Saarinen on toisaalta oikea mies palauttamaan joukkueeseen sen tietynlaisen tapparalaisuuden, kovan työnteon ja harjoittelun kautta saavutettavan tuloksellisuuden. Oikeastaan ainoana kysymyksenä nousee esille se, onko Mikko vielä valmis tähän? Motivaatiosta se ei varmasti ole kiinni, ja sairauden voittamisen myötä Saarisella on varmasti myös tietynlaista erityistä näytönhalua tehtävänsä saralla. Toisaalta viime kauden ketjulotto ynnä muu epävarmuus muistuttavat siitä, että Saarisella on vielä todella paljon tekemistä siinä, että hän saa pidettyä joukkueen kasassa täyden kauden ja jokaisessa ottelussa täydet 60 min. Varmasti pelaavuuden lisääntyminen puolustuksessa edesauttaa sitä, että Mikon pelisuunnitelma on selkeämmin toteutettavissa ilman koukeroita tai kompromissejä.
Sitten itse rosterista. Nimityksellä 'jyppara' viitattiin aikoinaan Tapparan harrastamaan ryöstökalastukseen Jyväskylästä. Kaudelle 2009-2010 tuolle termille voitaisiin antaa uusi merkitys, joukkueen rakenne. Viime kauden JYP verrattuna tämän hetken Tapparaan noudatti joukkueen rakenteessa hyvin samanlaista kaavaa:
1) Kaksi hyvää ja tasavahvaa maalivahtia, joista toinen on nouseva kyky, toinen taas kokenut ja tuttu veskari.
JYP 2008-09: Tuokkola/Wallinheimo
Tappara 2009-2010: Säteri/Lehto
2) Puolustuksessa liigatasolle kovia paluumuuttajia, ja tasonsa osoittaneita kirittäjiä. Tässä toki JYP selkeästi edellä ja puolustus erityisesti kookkaampi, mutta rakenteellisesti kaava on kuitenkin melko samankaltainen.
JYP 2008-09: Välivaara ja Koskinen, Malmivaara, Mäntymaa, Kaijomaa
Tappara 2009-10: Mäntylä ja Saravo, Halme, mr. X (uskon ja toivon, että joku vielä hankitaan), Korhonen
3) Liigatasolle johtava ja peliä dominoiva ykkössentteri, jolla pätevät tutkaparit.
JYP 2008-09: VIP
Tappara 2009-10: Lehterä, Nieminen, Enlund, (Strömberg)
Tietysti tuo kaava on melko pelkistetty, ja toisaalta tällä tavalla voisi ehkä jokaisesta joukkueesta rakennelman vastaavan vertailukohdan JYPiin. Kuitenkin erityisesti tuo maalivahtiosasto ja puolustus loksahtivat niin mukavasti kohdilleen, että en voinut olla ottamatta esille kyseistä vertausta. Valitettavasti on kuitenkin todettava myös se, että 2000-luvun alkupuolen jälkeen Tammerkoskessa on virrannut sen verta rutkasti vettä, että Tapparaa voitaisiin jopa nimittää köyhän miehen JYPiksi.
Loppuun vielä pakollinen hahmotelma kokoonpanosta:
Säteri
Lehto
Mäntylä
Saravo
"kiekollinen pakki"
Ilvonen
Halme
Korhonen
(Atte; Malkamäki)
KH:
Lehterä
Ryhänen
Ojanen/hankinta
Kangasniemi
VLH:
Enlund
Koskela
Strömberg
Lucenius
OLH:
Nieminen
"laiturihankinta"
Peltola
Lähde
Noista sitten voi jokainen muodostaa mieleisensä ketjuloton, nyt ei itsellä ajatus kulje.