Hieno peli.
Numerot olivat jopa alakanttiin, selitän lopussa.
Tappara oli tänään kaikessa parempi, vaikka yhden tyhmän alivoimamaalin päästikin syntymään. Energia oli ylivertainen. Tuomarointi oli loistavan tasapuolista, eikä sellaista kotiinpäin vetävää, kuten Tom Of Finland Laaksosella usein Tapparaa "vastaan" tuomitessaan on.
Pelaajittain (Tappara Only):
- Kankaanperä esitti hienoja yksittäisiä asioita. Erityisesti arvostin sitä toisen erän hetkeä, missä Kanki otti erittäin kovan taklauksen vastaan. "Old school" -mies EI kääntänyt selkää ja loukkantunut/jäänyt kieriskelemään VAAN oli taklausvalmis, lensi seinään kuin rätti - JA JATKOI PELAAMISTA KUIN MIES!!! Sata tuhatta pistettä ja kuusi Chiquita -merkkiä.
- Palola näytti, missä hän on oikeasti hyvä. Nimittäin pelin kääntämisessä. Palolasta ei koskaan tule Suomen ulkopuolella todellista sniperia, vaan vastahyökkäyksiin kykenevä kovalaukauksinen pelaaja. SIINÄ roolissa mies on erinomainen.
- Green oli taas aivan maaginen. Tällä (-kin) palstalla 82,7 prosenttia miettii tehopisteitä, mutta itselleni on sinänsä vähäpätöistä, tekeekö Green enää koskaan tehopisteitä. Katsokaa kolmas erä. Green ajaa jokaiseen sellaiseen väliin, joista 94,6 prosenttia (myönnän, nämä prosentit ovat hatusta) jäisi normiliigapelaajilta tekemättä. Pelirohkeus on poikkeuskellinen. Siksi e-r-i-t-t-ä-i-n hitaallakin liikkeellä pääsee välillä huippumestoille ja dominoi "maailman nopeinta" joukkuepeliä.
- Elorinne. Elorinne todistaa niin hyvin sen, että puolustajan tärkein tehtävä ei ole tehdä pisteitä (ELLEI ole yv-parissa!!!!!!!!!!), vaan pitää oma pääty siistinä. Siinä, juuri siinä, Aleksi on erinomainen.
- Jormakka on hukassa. Aivan hukassa. Ainoa "harhautus" on yrittää vauhdilla ohi. Harnmi, että mies on noin pirun jäässä. Sinänsä arvostan energiaa ja posia.
- Erkinjuntti. Pelaaja, josta en ole yksittäisiä väläyksiä enempää koskaan pitänyt. Näytti mielestäni tänään sen, miksi ei tule enää koskaan kuulumaan yhdenkään mestaruutta tavoittelevan joukkueen hyökkääviin ketjuihin. Miehen parhaat taidot liittyvät karvaamiseen. Nyt on pelattu saatana neljännes sarjaa ilman maalin maalia. Tuollaista "syöttötaituria" ei voi päästää ykkös-/kakkosketjuun tai ykkös-/kakkosylivoimaan, jos mitään muuta asetta ei ole kuin syöttö. Tänään Kärpät rankaisi Erkinjuntin yv-haparoinnista tekemällä av-maalin. Miestä EI voi käyyttä yv:llä, pikemminin av:lla. Eli onko se paikka kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Nyt kaikilta sääli pois. Jos jotain isoa voittaa halutaan, hyväksytään, ettei Erkinjuntti kuulu hyökkääviin ketjuihin.
Ja lopuksi se juttu mistä sanoin alussa.
Kuvitelkaa tilanne, että maalivahdit olisi vaihdettu päittäin ennen pelin alkua. Väitän, että Tappara olisi johtanut ennen ottelun loppua luvuin 4-1 eikä Greenin olisi tarvinnut laittaa toista tyhjiin. Tällä hetkellä Tappara on kova joukkue. Se, mihin me tällä hetkellä ajoittain hävitään, on maalivahtin välinen kamppailu. Annamme siis tasoitusta.
Metsola on sympaattinen. On. Ihannevävykin. Mutta ei voittava maalivahti. Ne, jotka ajattelivat kertoa jotain torjuntaprosentista tai nollapelitilastoista niin lukekaa Urheilulehti 8/2015 ja artikkeli "Onko Joni Ortio Suomen seuraava NHL-ykkösmaalivahti". Palauttakaa sen jälkeen mieleen edellinen kerhopeli, jossa Ortio voitti Tapparan yksin. Ajatelkaa sen jälkeen vielä kerran, onko fanittamisen ydin pelaajan sympaattisuus vai se, että mies on voittaja. Niille, jotka eivät pääse Urheilulehden (sinänsä yleensä paskoihin) artikkeleihin käsiksi kerron, että artikkelissa todetaan mm. seuraavaa: "Tähän on turha vetää mitään torjuntaprosentteja tai päästettyjen maalienn keskiarvoja, koska Pohjois-Amerikassa maalivahdeilla vain yksi tilasto merkitsee. Kuinka paljon pystyt voittamaan joukkueellesi otteluita." TÄMÄ ON SE ASIA, JOKA ITSELLENI JÄI TÄSTÄ ILLASTA PÄÄLLIMÄISENÄ MIELEEN. Pahoittelut Juha-faneille. Kertokaa Profeetalta terveisiä.