Kyllä mä tuosta kaavasta näen sen mitä aikaisemminkin sanoin. Jos sä Naapuri et nähnyt Tapparan materiaalin potentiaalia liigan kärkeen, niin sä katsot liian vihreillä laseilla näitä hommia.
Peesaan Ipen näkemystä, sillä hän on kyllä nähdäkseni oikeassa. Ennen kauden alkua oli 1. Kärpät, sitten oli pitkä väli ja tuli 2. Tappara, jonka jälkeen oli hiukan väliä ja tuli 3. "kaikki muut". Blues vaikutti yllätyskelpoiselta Heikkilän ansiosta. Kärpät on ainoa joka jonka rosterin taso ei ole valunut alaspäin samaa tahtia sarjan yleisen tason mukana. Tappara ja Pelicans nähtiin täksi kaudeksi eniten vahvistuneina.
SM-Liigan tason on mitä on nykyään. Miettikää Tapparan mestaruuskauden puolustusta (Mäntylä, Grönvall, Luoma, Välivaara, Kangasniemi, Puistola, Saravo, Marusak, Pukka (8 peliä)) ja katsokaa tämän päivän liigarostereita! Vain Kärpät kestää jotenkin vertailun.
No - ylläoleva meni vähän offtopic.
Uusimmassa Urheilulehdessä pelikirjojen äiti Petteri Sihvonen analysoi artikkelissa "Mestarit Lavalta" Rautakorpea, Heikkilää ja Kojo Jalosta. Normaalia Sihvos-löpinää, mutta myös hyviä pointteja.
Jos joukkue pelaa kauden ehjimmän, ja ehkä ainoan 60min 100% suorituksen, Marraskuussa (kotipeli Kärppiä vastaan) niin maallikkokin ymmärtää, että jotain oli pielessä. Pessimistit epäilivät löytyykö se turbo-nappi kun tosipelit alkaa, sillä lähes koko kevät meni aivan läskiksi. Eikä joukkue näyttänyt ottavan tappiota kovinkaan raskaasti, joka sekin kertoo ehkä jotain porukan henkisestä tilasta. HPK puolestaan vei mestaruuden Ässien nenän edestä kuin tikkarin lapselta, pelitavalla jota Tapparan olisi pitänyt pelata. Tapparan peli ei kulkenut kuin syksyllä, jolloin muiden paketit eivät vielä olleet valmiita.
Itse olisin toivonut, että joukkuetta olisi hienosäädetty ja JR olisi lähtenyt vahingosta viisastuneena taas uuteen taistoon, mutta saattoihan olla että nyt vihdoin ne Saukkosen mainitsemat eväät oli syöty.