Tällaista keskiviikkoa.
Pelin alku oli Tapparalle katastrofi. Metsola suli täysin maskittomaan ja pienestä kulmasta tulleeseen laukaukseen. Tämän johdosta koko joukkue käytännössä lamaantui ja hetkessä meni vielä kaksi lisää, osin kiekot pomppivatkin Lukolle. Kun Nortti tuli maaliin, aivan liian myöhään sekä ottelua että kautta ajatellen, koko joukkue ryhdistäytyi. Kävi siis juuri niinkuin meistä suurin osa tällä palstalla olemme ajatelleetkin. Joukkue ryhdistäytyi ja sillä, riippuuko se Nortin tulosta vai Metsolan lähdöstä ei lopulta ole mitään väliä. Koko joukkue alkoi pelata ja kavennukset eivät yllättäneet ainakaan itseäni millään tavalla. Tilanteessa 3-2 olin itse asiassa varma, että Tappara menee erätauolle tasatilanteessa.
Toisessa erässä oli vain ajan kysymys, milloin Tappara tasoittaa. Ensimmäinen ylivoima kuitenkin missattiin ja sehän jäi tyngäksikin Marjamäen jäähyn jälkituotteena. Ylivoiman jälkeen nähtiin sellainenki ihme, että Doktor Kuuselakin alkoi pelaamaan suoraviivaisemmin ja ajoi jopa kiekottomana maalille. Tuloksena tasoitus. Ja oudosti myös Tapparan välitön passivoituminen. Erässä oli vielä toinenkin ansaittu ylivoima, mutta homma ei edelleenkään toiminut. Toimimattomuudesta ja pienestä passivoitumisesta huolimatta oli suorastaan synti, että Lukko tasoitti jälkimmäisen jäähynsä päätteeksi. Niin paljon parempi Tappara oli toisessa erässä.
Kolmas erä alkoi samalla tavalla kuin toinenkin, Tapparan takaa-ajolla. Lukko passivoitui ja Tappara tasoitti ansaitusti. Viimeisen kahden minuutin aikana nähtiin useitakin kohtalaisia yrityksiä peli, mutta eipä nyt vaan onnistunut. Varsinaisen peliajan jälkeen torjunnat Lukko 26 ja Tappara 21. Maalivahtien torjuntaprosentit varsinaisen peliajan päättyessä aika erikoiset: Zapolski 82,60, Metsola 57,14 ja Noronen 94,11.
Jatkoerä oli Tapparan. On mahdotonta väittää, että Tappara olisi nyt pelannut pasiivisesti. Lukko passivoitui, käpertyi kuoreensa ja kyttäsi vastaiskua kun taas Tappara pelasi hienoa ja rohkeaa jääkiekkoa. Esimerkiksi maalivahtien torjuntojen valossa Tappara oli selvästi aktiivisempi jatkoerässäkin. Aika lailla harmitti, kun kiekko lopulta pomppi meidän maaliin.
Lopuski voi sanoa, että tänään, kauden toistaiseksi selvästi tärkeimmässä pelissä huonompi joukkue voitti. Peliä ei vain voi voittaa, jos toisen joukkueen pitää vaihtaa kymmenen minuutin kohdalla maalivahtia, jonka torjuntaprosentti on kuin lämpötila saunassa alalauteen kohdalla. Tänään Metsola ei antanut mahdollisuutta voittaa, mutta Noronen antoi. Kenttäpelaajista Marjamaäki, Haapala, Elorinne, Saravo, Marjalainen ja Kankaanperäkin olivat tänään hyviä. Muilta suurin piirtein samaa kuin edellisessä pelissäkin Lähelle päästiin mutta ei riittänyt. Pelin lopputulos oli Tapparalle sama kuin ottelun alun kymmenminuuttinenkin, katastrofi.
Luulen, että tämä kausi oli tässä. Yksi voitto voidaan ottaa, mutta nyt ei usko riitä siihen, että tämä sarja enää kääntyisi. Toivotaan, että joukkue sitä kuitenkin lähtee aidosti yritämään. Nyt tarvitaan kentälle ne, jotka haluavat ja pystyvät pelaamaan. Metsolaa en haluaisi enää nähdä, koska sarjassa on edelleen panosta.
