Eipä tässä varmaan ole mitään syytä vedellä ranteita auki tai edes epäillä, että joku heräisi huomenna aamulla ranteet auki vedettyään verilammikosta. Eilinen peli vaikutti jonkin verran, toisekseen nyt on mennyt useampi peli niin perkeleen hyvin, että väliin mahtuu tällainenkin peli.
Ensimmäisessä erässä Tappara oli taas unesaa. Tätä on jatkunut vuosikausia, mutta siitä pitäisi todella päästä eroon. Ilman tämän päivåistä ekan erän ohipelaamista tänäänkin olisi tullut täydet pisteet. Ilman muutamaa onnistunutta torjuntaa peli olisi ollut eka erän jälkeen ohi.
Toisessa erässä Tappara tuli tappajan ilmeellä mukaan. Peli oli niin hyvin hallussa, että ensimmäisen erän ohipelaamisesta huolimatta nyt peli olisi pitänyt tappaa. Se, että peli saatiin tasoihin, oli esitykseen nähden minimisuoritus.
Kolmannessa erässä Saipa tuli mukaan hienosti. Tappara meni johtoon yhdellä kauden hienoimmista maaleista, josta vastasi taas kerran Kuusela-Palola taistelupari. Pienellä tuurilla Saipa pääsi vielä kerran mukaan. Maalia kohti tulleisiin laukauksiin nähden se oli toki hyvinkin oikeutettua.
Jatkoerässä onnekkaampi voitti. Venu pelasi itsensä suoraan maalille ja pisti omasta riparistaan sisään.
Koko ottelua tarkastellen, kolme pistettä oli jaossa mutta vain yksi kelpasi. Pikkuisen oli huonoakin tuuria mutta suurimmaksi osaksi saa katsoa vain ja ainoastaan peiliin.
Omiin ei holokaustini voi mennä kolmea maalia jos meinaa voittaa. Ne ajat ovat ohi, kun pelin saattoi voittaa normaalilla pelillä 7-4. Yhden ja kaksi maalia voi päästää, muta siinä se raja alkaa kulkea, erityisesti näin keväällä.
Tapparasta Green ja Peltola pelasivat erinomaisesti. Palolan maalienkeräilystä olen jo hieman enemmänkin kuin vähän huolestunut. Totta kai häneltä odotetaan pisteitä, mutta kai nyt edes vähän voisi osallistua puolustamiseenkin! Laiskaa pelaamista ja kokonaisuutena koko ykköseltä täysin surkea peli, maaleista huomimatta. Joku hippiäinen varmaan nyt sanoo, että miten niin surkea, mutta katsokaa nyt saatana faktat ennen kuin alatte esittämään ns. ajatuksianne. Malinen oli neljä kertaa kentällä kun omissa soi, Palola kolme, Kuusela kaksi. Jokainen jäi miinukselle. Kyllähän ykkösen on voitettava oma pelinsä aina ja iankaikkisesti. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Samoin Saravon ja Tömmernesin miinuspelit ovat mielestäni aika huonoja merkkejä, vaikka mitään dramaattista heidän pelissään ei ollutkaan. Ovat vaan olleet niin pirun tasavarmoja tähän mennessä, että mitäs nyt tapahtui? Jormakka oli taas varsinainen pörrääjä, muta kuka nyt pörrääjiä kaipaa. Dixonilta kohtalaisen tasapainoinen esitys, joka antaa luvan odottaa jatkossa parempaa.
Muutamalle pelaajalle siis plussaa,ppääosalle miinuksia.
Valmennuksen on saatava pelin alut kuntoon.
Suuresti arvostamani Leinosen on saatava otteluohjelma sellaiseksi, että Tapparalla on ensi kaudella minimäärä peräkkäisiä pelejä ohjelmassaan.