Tässä finaalien alla olen katsellut muutaman Kärppien matsin, ja on se vaan pirullisen kova sakki. Väitän, että yksi kovimmista, mitä liigassa on nähty aikoihin. Se hyökkää hyvin rohkeasti ja järkevästi. He uskaltavat tehdä tilaa syöttelemällä kiekkoa omassa päässä luottaen siihen, että heillä on oman maalinsa läheisyydessä ylivoimatilanne. Vaan kun vastahyökkäyksen paikka on, lähtee Kärpät pystyyn tavalla, joka tuo mieleen tämän kauden Tapparan. Joukkueessa on liuta hyökkääjiä, joita ei auta päästää tällaisissa tilanteissa vauhtiin: Aaltonen, Junttila, Donskoi, Maxwell jne. Kiinnittäkää huomiota kolmen kaistan siniviivan ylityksiin, jotka olivat SaiPaa vastaan toistuva teema Kärppien hyökkäyksissä, lähtivätpä ne sitten nopeasti tai hitaasti.
Sitten kun he pääsevät hyökkäysalueelle, siellä yleensä tapahtuu. Siellä on veijareita kuten Huml, Pyörälä ja Pirnes, joilla on tarvittavaa peliälyä maalintekotilanteiden rakenteluun. Keskellä on älykköjä kuten Maxwell ja Kemppainen, jotka tekevät asiat oikein. Siellä on liukkaita laitureita kuten Junttila ja Donskoi, joiden kanssa on aina kiire. Ja sitten siellä on Juha-Matti Aaltonen, joka on kaikkea edellä mainittua ja paljon muuta. Jos loistokkaiden Lukko-tähtien Ville Vahalahden ja Aaron Gagnonin kanssa sai olla koko ajan varpaillaan, tämä mies on pelipäällä ollessaan yksin yhtä vaarallinen kuin nuo yhdessä. Ja juuri kun vastustaja luulee hallitsevansa kaikki edellä mainitut hyökkääjät , hiippailee nuori Ville Pokka elegantisti takatolpalle, jonne Aaltonen heittää no-look-passin ja K-kauppa saa taas mainosta (viittaus Kärppäfanien mielestäni hieman noloon lakanaan).
SaiPa pystyi ajoittain aiheuttamaan vakavaa hämmennystä tavaramerkillään eli ääriaggressiivisella päätyprässillään. Kun kiekko irtosi kärppäpakin lavasta, se syötettiin yhdellä kosketuksella maalin eteen ketjukaverin lapaan ja verkko heilui. Tapparan resepti lienee aivan toinen: odotettavissa on 0-5 trappia ja kärsivällistä oman alueen pelaamista. Kliseisesti sanottuna Tapparan etu on, jos peli etenee maalittomana pitkään. Ylivoimapeli korostuu taas tänään, koska 5v5-pelissä Tapparan on vaikea Kärppiä voittaa. Tämä jo pelkästään sen takia, että Kärpät tulee pitämään kiekkoa suurimman osan pelistä, mitä edesauttaa heidän erinomaisuutensa aloitusympyrässä.
Omaa ylivoimaansa illan kotijoukkue pyörittää sapluunalla, joka tuo mieleen Tapparan viimevuotisen. Ringetteviivan kulmassa peliä pyörittää maestro (Aaltonen, Huml) ja tätä tukee saman puolen kulmasta kakkospelintekijä (Pyörälä, Maxwell). Painottomalla puolella häärii yksi hyökkääjä (Pirnes, Donskoi). Viivassa on laadukkaasti laukova pakki (Masuhr, Pokka) ja maalilla maskia tekee ja päädystä syötettyjä kiekkoja sisään lapioi yksi järkäle (Kukkonen, Kähkönen). Homma on toiminut läpi kauden melko murhaavalla prosentilla.
Pyörälä I¯¯I
Kukkonen
Pirnes
Aaltonen
Masuhr
I¯¯I Maxwell
Kähkönen
Donskoi
Huml
Pokka
Kärpät lähtee sarjaan selvänä ennakkosuosikkina, mutta mikäli ammatikseen voimasuhteita arvioivia vedonlyöntitoimistojen matemaatikkoja on uskominen, on Tapparallakin noin 1:3 mahdollisuus nostella poikaa. Sitä, millä keinoin tätä lähdetään toteuttamaan, jään odottamaan mielenkiinnolla.
