Olipahan kierros.
Aletaan Mäntylän pommista. Pitkästäaikaa mies ajeli kunnon PUHTAANpommin.
Heti jyppiläinen alfreddi Tuukan kimppuun.. Eli tuo kertoo jo sen ettei pelaajatkaan näköjään siedä puhtaitapommeja?
Ihmeellistä eikö.
Tämän ajattelin itsekin ottaa tämän ketjun tiimoilta esille, sillä Mäntylän ja Boycen yhteenottoyritys oli jälleen yksi esimerkki siitä, mikä on oleellisen tärkeä asia SM-liigan identiteettiin ja pelaajien SM-liigaan suhtautumiseen vaikuttava tekijä.
Osin 4_TRA:n näkemykseenkin edellä viitaten, pelaajien täytyy tottakai ottaa toiminnan rajat kentällä huomioon ja toiminnan rajat toteutuksen tasolle asettavat tuomarit ja paperin tasolle ylemmät päättäjät. Jos ylhäältä käsin on sanottu, että kentällä ei saa tapella niin tuomarien täytyy silloin estää mahdollisesti jo syntynyt rysy. Tarkoittaa siis sitä, että tarpeen vaatiessa tungetaan väliin ja irrotetaan miehet toisistaan.
jukka823:n näkemykseen puhtaan pommin jälkeisestä muistutuksesta, miellän tämän enemmänkin perikanadalaiseksi mentaliteetiksi siitä, että jos omaa pelaajaa telotaan, vaikka sitten puhtaallakin taklauksella, joka tietty sekin voi aiheuttaa loukkaantumisen, siitä telomisesta annetaan muistutus. Jos olet itse valmis telomaan jotakuta toista, olet myös valmis siihen, että itseäsi telotaan. Olet siis teollasi hyväksynyt sen, että sama tai verrattavissa oleva toiminta voi kohdistua sinuunkin. Oikean arvomaailman pelaajat ja alkupohjustuksessa esittämäni teorian "fyysisen pelin pelisilmästä" haltsaavat pelaajat tiedostavat tämän, juuri niinkuin Mäntylä oli heti taklauksensa jälkeen valmis tappeluun.
Mäntylän ja Boycen tilanteeseen konkretisoiden: Ei juuri SM-liigaan tulleella Boycella ole kokemusperäistä käsitystä SM-liigan pelityylistä tai sen arvo- ja normimaailmasta. Jos arvomaailmasta olisi hälle pidetty Powerpointti-esitys, olisiko edes tullut (tapahtui kärjistys). Boyce toimi juuri niin kuin hän on oppinut toimimaan, annetaan oikealla tavalla takaisin vastustajalle. Boyce huomasi, että nyt kolattiin oma pelaaja kovalla taklauksella, eikä hän tilanteeseen reagointiajan puitteissa kerinnyt laskemaan kohtaamiskulmia, kellottanut reagointiaikoja tai mitään muutakaan pohjimmiltaan diipadaapaa, vaan alkoi vaistonvarainen toiminta.
Oma pelaaja jäi jäähän taklauksen jälkeen, nyt mennään ja annetaan taklanneelle Mäntylälle takaisin.Jostain koosteesta kun jälkikäteen tilannetta katsoin niin olihan se huvittavan näköistä, kun Mäntylä taklasi jyppiläistä, joka jäi maahan ja samassa Boyce lähti Mäntylän haastoon. Peli oli siirtynyt toiselle puolen kenttää ja tuomarit spurttasivat vimmalla tappelunalkua kohti. Eihän siitä tappelua sittemmin tullut, vaan jäi ajatuksen tasolle, kun tuomarit toimivat juuri niinkuin heitä on ohjeistettu, eikä siitä heitä voi moittia. Jos et tee työtäsi kuin on esimies ohjeistanut, saat palautteen ja jopa omia kurinpitotoimia.
**************************************************
Taas voidaan siis käsitellä itse SM-liigan vastuuta kokonaisuudesta. Sallitaanko oikeanlainen fyysinen peli, joka ei viestitä mitään lajiin kuulumatonta shaibaa ja osoittaa vain kanssapelaajien välistä arvostusta, kun
a) pidetään joukkuetoverin puolia,
b) mitataan vastapuolen eli taklaajan omaa kunnioitusta peliä kohtaan kyvyllä vastata teoistaan ja
c) molemmat ovat täysin valmiita toisen aloitteesta syntyneeseen tappeluun. Peripohjoisamerikkalainen spontaani tappelu viestittää paljon paremmin oikeaa fyysisen pelin viestiä kuin myöhästyneet selkääntaklaukset, pelin ulkopuoliset jyräämiset ja varomattomasta laidan lähellä pelaamisesta juontunut huono taklauksenvastaanotto.
SM-liigalle olisi helvetin paljon parempaa mainosta esimerkiksi HIFKin ja Jokerien ottelussa tunteidenpurkautumisesta johtunut spontaani tappelu sen alan pelaajien välillä kuin nämä huonot taklauksenvastaanotot puhtaisiin taklauksiin à la Peltonen. Nyt tilanne on ajautunut taas siihen, että Summanen kehoittaa kirkuvissa iltapäivälehtien nettiotsikoissa Lämsää ottamaan Hjallikselta poskeen ynnä muuta särmikästä pelinsisäistä kommunikaatiota. Sana on sanaa vastaan, eikä sellainen keskustelu kehitä yhtään mitään tai aja kenenkään etua.
Tätä vinoutuneen asenteen kierrettä ei saada hetkessä korjattua, mutta mitä ryhdikkäämmin asioihin suhtaudutaan niin liigan, seurojen kuin pelaajienkin tasolla, sitä oikeampaan suuntaan jääkiekon SM-liiga pystyy kehittymään. SM-liigan tehtävä on määritellä toiminnan raja-arvot ja normit, seurojen ja pelaajien tehtävä on toteuttaa toimintaa niiden puitteissa. Nyt vain raja-arvoja laativan tahon ja toteuttavien osapuolten tahtotilat eivät kohtaa. Jostain täytyisi siis säätää ja se säädön kohde on SM-liigan ajamat arvot ja periaatteet. Jos ei porkkanalla, niin sitten paksulla kepillä eikä risulla, joka katkeaa ensimmäisestä iskusta.