Voi se niinkin pahimmillaan olla, että mestaruus lipsahti tuohon mustaan pariminuuttiseen, jonka aikana Barkov ja Connolly loukkaantuivat (tosin sitähän emme saisi koskaan tietää, mutta ikuisesti jossiteltaisiin, tai ainakin siihen kauteen asti, kun se mestaruus sitten tulee). Sen lisäksi, että ovat loistavia pelimiehiä (Barkov vielä "salahyvä", kun tekee valtaosin oikeita, peliä edistäviä ratkaisuja, vaikkei aina maalikoosteessa näkyisikään), niin siinä meni samalla Tapparan merkittävimmät hyökkäysaseet rikki - ykkösketjun kemia ja tutkapari Barkov-Nieminen.
Mutta onneksi on paikkavärkkejä, etupäässä tietysti tulee mieleen Umicevic, josta voisi saada enemmän irti kuin on tähän asti saatu. Vielä kun kaverilla olisi Azevedon tarkkuus laukauksissaan, niin tekisi joka ottelussa 5-6 maalia, kierrettyään ensin maalin (ja maskissa olevan Niemisen) kolmesti.
Ilman tuplaloukkaantumista tilanne olisi hyvinkin mestaruudenhajuinen, kotietu välierissä ja vastassa "vain" Lukko. Ei pidä vähätellä Lukkoa, mutta jos olisi ennen play-offeja kerrottu, että välieriin mennään ja Lukko tulee vastaan, niin kyllä olisi kelvannut. Ja jos finaaleihin päästään, niin vastustaja tulee parista Jyp/Ässät, ja kotietu on edelleen, kyllä olisi kelvannut tämäkin.
Tilanne on loukkaantumisten myötä tietysti muuttunut, ja myös vastustajien hyvien otteiden myötä, joten ehkä tässä ei enää ihan ykkössuosikki mestariksi olla. Mutta onhan tässä aika hyvät mahdollisuudet vieläkin. Esim. ylivoima on ollut hyvää ja Aalto tehnyt tulosta viivalta. Metsolan "sulaminen" pudotuspeleissä taisi jäädä yhden laukauksen mittaiseksi, ja Nieminen on pysynyt terveenä. Koskirannan ja Erkinjuntin tutkapari jäi vielä jäljelle, ja Koskiranta on maalintekovireessä. Jos nyt ei enää tule lisää loukkaantumisia, ja pakkasesta nostetut täydennykset eivät ole täysin jäässä, niin kyllä tästä vielä voi hyvä tulla...