Olen samaa mieltä ja lisäksi, onko kaikkien ketjujen pelattava samalla sapluunalla?Yksi ketju karvaa pirusti ja toinen taas tukkii keskialueen.
Ensin tuohon ylempään Mansehokin kommenttiin:: Jääkiekko on aivan eri kategoriassa kuin amerikkalainen futis. Kenttä on monta kertaa pienempi ja pelaajia on myös paljon vähemmän. Lisäksi temmoltaan peli on paljon nopeampaa ja ratkaisujen löytämiseen jää hyvin vähän aikaa. Pääpiirteissään lätkä on hyvin yksinkertainen peli: tee enemmän maaleja kuin vastustaja. Jos jokaiselle ketjulle luodaan oma pelitapa tai jopa pelitapoja, olisi tulos katastrofaalinen. Tokihan kentät pelaavat vahvuuksiensa mukaan ja variaatioita löytyy, mutta kyllä joukkueella täytyy olla jokin yhtenäinen tapa pelata. Mitä jos joku loukkaantuu ? Tai se kärkihyökkääjä on tehnytkin 0+0 ? Tai joku pelaaja myydään kesken kauden ? Mikäli kaikki ketjut pelaavat omalla tavallaan, olisi siirtojen tapahtuessa peli aivan sekaisin. Pelitapaa ei opita yhdessä yössä. Siihen saattaa mennä useampi kausi aikaa. Optimitilanteessa pelitapa lähtee jo junioreista liikkeelle (vrt. Blues, Jyp) ja kun paikkaaja nostetaan edustukseen, tietää siellä jokainen junnu, miten edustusjoukkue pelaa koska sitä on jo harjoiteltu monta vuotta.
Toinen tärkeä asia on pelinopeus. Kun haet kiekkoa omasta kulmauksesta ja sieltä tulee Joensuu/Petrell/Riska päälle täydellä höyryllä, pitää sinun noin 1-2 sekunnin aikana kartoittaa mitä teet kiekon kanssa ja miten otat taklauksen vastaan. Ei siinä ehdi miettiä, että mitäs nyt tehdään. Toki nämä hitaat sekä viivelähdöt ovat asia erikseen, mutta niissäkin mielestäni optimitilanteessa pelaaja ei varsinaisesti MIETI mihin syöttää, vaan tekee nopean päätöksen kenelle vapaista pelaajista syöttää, kun nämä luistelevat harjoiteltujen kuvioiden mukaan. Ei pelaajille pidä antaa liikaa vapauksia siitä, mitä milloinkin tehdään vaan tulee olla selkeät ohjeet/pelitapa mitä missäkin tilanteessa tulee tehdä. Kun toistoja ja pelejä tulee riittävästi alle, alkaa pelitapakin toimia paremmin. Vapaampia rooleja tulee ainoastaan antaa erityisen lahjakkaille pelaajille, joille valmennuksen ei tarvitse selittää jokaisen tilanteen pelaamista erikseen. Näitä pelaajia ei vaan montaa koskaan joukkueessa ole (vrt. Barkov, Lehterä, Kontiola, Salmela, Ojanen etc.).
Mitä tulee Rautakorpeen, niin eniten tässä vaiheessa itseäni pelottaa erikoistilanteet. Pelitapa ottaa aikansa, mutta erikoistilanteissa emme saisi antaa liikaa tasoitusta muille joukkueille. Entistä karmaisevampaa tästä tekee sen, että paperilla meillä pitäisi olla erinomaiset aseet niin ylivoimaan kuin alivoimaankin, mutta kumpikaan ei toimi kunnolla. Ylivoimalla ei tahdota saada kiekkoa sisään, ja jos saadaan kuvio kuntoon, koitetaan epätoivoisesti saada Aallolle vetopaikkaa muiden pelaajien seisoessa tukkeina omilla paikoillaan poislukien Erkinjuntti, joka sitten taas omalla hitaalla pelillään ja turhalla pyörimisellään menettää kiekot vastustajalle. Alivoima on vieläkin surkuhupaisampaa: En ole noin huonoa alivoimaa nähnyt 2000-luvulla Sm-liigassa, jos ei kriisijoukkueiden pelaamista lasketa mukaan. Koskaan ei anneta kunnolla painetta yv-joukkueelle vaan peruutellaan veskarin syliin, jolloin vastustaja pääsee AINA hyville vetopaikoille. Lisäksi Tuokkola sylkee 90% kiekoista eteensä, mikä ei helpota tilannetta yhtään. Passiivineliö kuuluu 90-luvulle, ei nykypäivään. Varmasti tätä on suunniteltu osittain meidän heikosti liikkuvaa pakistoa silmällä pitäen, mutta ei se perkele saa olla tuollaista luovuttamista mitä se tällä hetkellä on. Erikoistilannepelaamiseen PITÄÄ SAADA iso muutos. Sillä niitä pelejä käännetään voitoksi.
Sitten viimeisenä pari sanaa pelaajista. Jotenkin ne pelit, joita olen itse nähnyt ovat olleet suoraan sanottuna munattomia. En tiedä mistä johtuu, mutta yhtä kentällistä lukuunottamatta nuo pelaajat tuntuvat olevan vaan "töissä" tuolla kentällä. Peli-ilo on tiessään eikä ketään uskalla pistää kroppaansa likoon Niemistä/Haapalaa/Kankea lukuunottamatta. Korkeintaan sitten 3.-erässä viimeisellä 10 minuuttisella noustaan näennäisesti taistelemaan voitosta. Varsinkin Mäntylän peliä olen katsonut tyrimistyneenä; Noin huonoa peliä en ole mieheltä nähnyt ikinä. Ihmeellistä surffailua ja kiekonmenetyksiä ympäri kenttää. Vaikuttaa että ajatukset ovat ihan muualla kuin itse pelissä. Senpä takia tässä koko paletissa on paljon samaa mitä edellisilläkin kausilla; näyttää että suurta osaa pelaajista ei kiinnosta, ei oikein tiedetä mitä pitäisi tehdä, kukaan ei taistele loppuun asti ja valmennus sanoo että "Hyvää peliä, mutta huonon tuurin/tuomareiden/ylivoiman takia hävittiin niukasti.". Pelitapaa sekä erikoistilanteita voi harjoitella ja parantaa, mutta jos Rautakorpi ei saa tuota munatonta asennetta käännettyä sen rinnassa olevan kirveen eteen taisteluksi, niin sillä ei ole mitään väliä. Perkele asenetta siihen touhuun, polttakaa vaikka jonkun talo !