Meinasin vastata huhuketjuun, mutta en halua sotkea sitä enempää.
Huhuketjussa haluttiin joiden suulla selvää ykkössentteriä ja toivottiin, että Tappara panostaa vahvaan ykkösketjuun. Itse en kannata tätä ajatusta, vaan leveämpi hyökkäysmateriaali ja laadukas sentterinelikko menee omissa papereissani selkeän kärkiketjun edelle. Tapparalla oli pari kautta sitten kiistatta liigan paras hyökkäsketju Lehterän ympärillä, mutta se ei yksin vienyt Tapparaa puolivälieriä pidemmälle.
Tässä kärkiketju ajatuksessa tökkii parikin asiaa. Ensinnäkin sellaisen hommaaminen Tapparan resursseilla on hyvin vaikeaa ja vaatisi ison panostuksen lisäksi myös tuuria, koska täysin takuuvarmoja supertähtiä ei ole varaa kaapata. Toisekseen onnistuessaankin tämä yksi superketju tuskin pystyisi raahaamaan joukkuetta mitaleille.
Kolmen ketjun ideassa ei hankita yhtään supertähteä, mutta kasataan useampi potentiaalinen ketju. Näistä kaikki ovat "varmoja" 30 pisteen miehiä, joilta kuitenkin kaikilta löytyy potentiaalia selvästi parempaan. Tällaisessa ei yhden floppaaminen olisi täysi katastrofi (kuten superketjun kohdalla olisi), mutta toisaalta kolmen potentiaalisen sentterin joukosta joku voisi hyvinkin nousta uudelle tasolle ja yhtäkkiä Tapparalla olisi lähes yksi superketju ja tämän tukena kaksi kelvollista ketjua jakamaan taakkaa maalin teossa.
Toki tämä vaatii tarkkaan valittuja nousussa olevia pelaajia eikä mitään liigajyriksi juuttuneita rahastajia. Tällainen kokoonpano ei mielestäni vaatisi kovia satsauksia ja siten voisi hyvin olla Tapparan tasoisen organisaation toteutettavissa. Miinuspuolina on pelaajiston mahdollinen värittömyys ja sitä kautta markkinoinnin vaikeus, mutta viimeistään voittojen alkaessa tipahdella yleisön luulisi heräävän. Liigassa syntyy koko ajan uusia tähtiä. Tähdeksi on mahdollista syttyä myös Tapparassa varsinkin ensi kaudesta alkaen, kun valmennus on maan kärkeä.
Viime kaudet Tappara on hankkinut juuri näitä vanhoilla meriiteillä ratsastavia hiipuvia nimiä, joiden palkkataso on kuitenkin vähintään sama kuin kehittyvillä pelaajilla. Omien kasvattien haaliminen takaisin rahakkailla sopimuksilla ei saa olla itsetarkoitus, vaan jokaisen uuden sopimuksen pitää palvella kokonaisuutta. Jos takaisin haluava pelaaja ei sovi pakettiin, hänelle pitää kylmästi olla tarjoamatta sopimusta. Kannattajat voivat nostaa porun ja se ymmärrettävää. Viisaan seurajohtajan pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen ja osata hahmottaa kokonaisuutta. Tunnekuohut pitää jättää fanien tehtäväksi.
