Näyttöjä tarvitsee antaa, jos ei ole sopimusta. Entäpä "tietysti täysin teoreettinen" tilanne, jossa "alustavissa" neuvotteluissa tai jopa jo olevaa sopimusta viilattaessa on annettu ymmärtää, että ensi vuoden palkkaa tarkastellaan erilaisten tapahtumien kautta, vaikkapa bluesin tämän vuoden menestyksen. Ei taida silloin Leinosen bonukset olla sytyttävän suuruisia.
Kuulostaa tietysti ihan älyttömältä, mutta sen verran surkeaa oli keskustelun kohteena olevien herrojen pelailu koko playoff-sarjan ajan. Sarjan, jonka ainakin neljässä ottelussa yksikin maali olisi muuttanut ottelun kurssia aivan toiseen suuntaan. Clarke tuntui jopa tarjoavan kiekkoa viimeisessä pelissä YLIVOIMALLA pari kertaa vastustajan lapaan. Miinustilaston kärjessä molemmat. Clarke "sai" yhden syöttöpisteen, Öhman nollilla, eikä piste ollut edes kovin lähellä. Peliajasta ei homma ollut kiinni. Urama ei tainnut viltittää edes Öhmannia, vaikka peli oli munatonta surffailua koko ajan. Yrittäähän voi, vaikka kova peli ei vartalolle sopisikaan ja vedot sisään menisikään edes tuurilla.
Tämä menee katkeran tilityksen piikkiin, enkä mikään salaliittoteoreetikko ainakaan myönnä olevani, mutta jokin kyseisten herrojen toimissa haiskahtaa. Tulevat viikot sopimusrintamalla näyttävät osan totuutta ja jos bluesiin menevät molemmat, niin pa**an maku jää suuhun, vaikka syksyn esitykset olisivat olleet mitä tahansa.