Kunnianhimoa puuttuu Tapparan toiminnasta joka tasolla. En tiedä puuttuuko sitä yksittäisiltä pelaajilta tai valmennusjohdolta, mutta valitettavasti nykyjoukkue ei pysty taistelemaan riittävän korkealla tasolla illasta toiseen. Helpoin tie on tietenkin syyllistää pelaajia ja koutsia, mutta voisiko ongelma lopulta olla ylempänä? Onko tilanne kaikessa karuudessaan se, ettei Tappara yksinkertaisesti ole organisaationa tällä hetkellä yhtään sarjasijoitustaan parempi?
Koska vaikka joukkue näyttää jonain iltoina hengettömältä surffailujengiltä, voi tilanne olla yksinkertaisesti se ettei pelaajien taso riitä tiiviissä ottelutahdissa. Nuorilla ja potentiaalisilla pelaajilla on usein se ominaisuus, että taidot tulevat esille välähdyksittäin. Tapparallahan näitä potentiaalisia tasonnostajia on paljon, valmiita ja kokeneita pelimiehiä vähemmän. Nyt kun tilanne on vielä se ettei Guollalle ole hankittu korvaajaa, meillä on jo pitkään ollut jalkeilla kokoonpano jossa on ykkösketju, kaksi kolmosketjua ja nelonen. Siihen nähden pelin ovat mielestäni menneet yläkanttiin. Toki joku kokenut valmentajavelho voisi saada enemmän irti nykyryhmästä, mutta pitääkö sellaista edellyttää kokemattomalta Sami Hirvoselta? Hirvonen on valmentanut junioreita ja Mestiksessä LeKiä, ja osoittanut potentiaalia. Mutta pitääkö hänen hilata suuria menetyksiä kesällä ja kesken kauden (kakkossentterin merkitys joukkueelle on suuri) kokenut nippu suoralle pudotuspelipaikalle tai vähintään kymmenen joukkoon että hän saa arvostusta ja luottamusta myös seurajohdon suunnalta? Koska kyllähän kiistämätön fakta on myös se, että kaikista 2000-luvun valmentajista vain Jukka Rautakorpi on saanut valmennettavakseen joukkueen joka kestää paperilla vertailua liigan kärjen kanssa. Uramalla oli yhden kauden ajan joukkue jolla oli liigan parhaat hyökkäävät pakit ja Mikko Saarisella sarjan pörssikärjet ykkösketjussa, mutta heidänkään aikana joukkuetta ei uskallettu taloudellisella riskillä lähteä vahvistamaan kauden tärkeinten pelien alla. Vaikuttaa että Tappara-johdossa on ollut vallalla mentaliteetti, että nimettömän valmentajan pitää tehdä ensin ihmeitä huonommalla ryhmällä, ennen kuin joukkueeseen uskalletaan satsata. Ja kun koko ajan ollaan luisuttu maksukykyhierarkiassa alemmas (moni seura ajanut palkkabudjeteissa ohi viime vuosina) alemmas, Tapparan pelaajarunko heikkenee kaudesta toiseen suhteessa muihin. Nyt ollaan vaan tultu siihen pisteeseen, että yleisö on alkanut äänestää jaloillaan. Jos kehitys jatkuu tämänsuuntaisena, en oikein uskalla edes arvailla miltä Tappara näyttää vuonna 2016?
Paljon on syytetty Leinosta, mutta katsetta on lisäksi käännettävä myös omistajien ja hallituksen suuntaan. Jos siltä osastolta puuttuu välittämistä ja intohimoa, toimitusjohtajankin on vaikea operoida ahtaissa taloudellisissa raameissa jotka hänelle on asetettu. Monella seuralla entiset NHL-tähdet ovat ottaneet merkittävää roolia organisaatiossa ja nostaneet sitä kautta organisaatiota, valitettavasti näin ei ole meillä. Teppo Numminen on yksi kaikkien aikojen suomalaispuolustajista ja nähnyt kaiken mitä huippukiekossa voi nähdä, mutta häntä ei olla taustajoukkoihin saatu houkuteltua (onko edes yritetty?). Uskon että Tepollakin se Tappara-sydän vielä on olemassa, mutta jokin hänet on jättänyt organisaation ulkopuolelle alkaen jo siitä työsulkukaudesta 15 vuotta sitten kun mies ei päässyt silloisen johdon kanssa sopuun vaan meni pitämään pelituntumaa yllä TuToon. Ville Nieminen on toinen tähti, Stanley Cup-voittaja ja intohimoisesti jääkiekkoon lajinakin suhtautuva ihminen. Valitettavasti Ville on aina seurassa ollessaan ajautunut törmäyskurssille valmentajien tai johdon kanssa, ja viime keväänä uutisoitiin ettei hänelle tarjota jatkosopimusta Tapparaan (ainakaan kilpailukykyisillä ehdoilla). Nyt Nieminen pelaa hyvää kautta KHL:ssä ja on tämän kauden aikana ehtinyt moneen kertaan kritisoimaan mm. harjoittelua SM-liigassa (=Tapparassa). Näistä kahdesta toki Niemisen voisi joskus tulevaisuudessa ajatella vaikka valmentavan Tapparaa, mutta onko se mahdollista nykyjohdon aikana? Vaikea uskoa.