Tepsistä otetun kirvelevän vierastappion jälkeen en ole Tapparaa viitsinyt mennä Hakametsään katsomaan. Ihan niin masokistiluonteinen minä en ole, että maksaisin tuosta paskasta. Mikä on joukkueeseen iskenyt loistavan alun jälkeen? Onko uutuudenviehätys kadonnut ja arki koittanut? Alle viiden ottelun tappioputket menee vielä ns. normaalina huonona hetkenä, joita tulee joka joukkueelle. Nyt voidaan jo todellakin puhua kriisijoukkueesta. Ja mikä pahinta...kuuleman mukaan pelissä ei ole edes merkkejä paremmasta..
Syy/seuraus -suhteita voidaan varmasti kaivella paljon, mutta tuntuu siltä että Tapparan peli petti puhtaasta valmennuksellisesta virheestä, jossa voittava maalivahti vaihdettiin pois ja tilalle otettiin "Amerikan Harri". Mene ja tiedä oliko tuolla oikeasti vaikutusta, mutta senhän jälkeen joukkue ei ole ollut oma itsensä.
Anyway, nyt on joukkue pelannut itsensä sellaiseen jamaan, josta saa itse myös selviytyä. Minä en katsomoon viitsi raahautua, jollei pelaajat viitsi pelata. Ei tolla kalustolla pitäisi tappioputket olla tätä luokkaa, sarjataulukossa pitäisi pystyä varmistamaan paikka keskikastissa eikä junnuilvekseltä oteta noin rumasti kuokkaan. Pelaajat palatkoon omalle tasolleen ja peli kokonaisvaltaisesti uomaan, niin minäkin jatkan kiekon seuraamista.
Kausi on pitkä ja mikä tahansa on mahdollista. Nyt on vaan polla niin pahasti jumissa, että se yks voitto laukaisisi tämän takalukon ja tiedän, että homma muuttuu jälleen paremmaksi!