Kirjoittaja Aihe: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?  (Luettu 246340 kertaa)

rännipakki

  • Vieras
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #975 : Lokakuu 20, 2012, 19:01:02 »
Vieraspelissä Bluesia vastaan Tappara oli loistava viimeiset kaksi erää. Silloin ajattelin että nyt tämä kääntyy mutta sitten.. Hävetkää!! Joku ylpeys sentään pitäisi olla. Asenne kuntoon ja jäälle piste.

Poissa Jarzo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3382
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #976 : Lokakuu 20, 2012, 20:34:28 »
Vieraspelissä Bluesia vastaan Tappara oli loistava viimeiset kaksi erää. Silloin ajattelin että nyt tämä kääntyy mutta sitten.. Hävetkää!! Joku ylpeys sentään pitäisi olla. Asenne kuntoon ja jäälle piste.

Nimenomaan se Blues pelin kaksi erää oli hienoa katsottavaa, mihin helvettiin se taas on kadonnut... ?

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #977 : Lokakuu 21, 2012, 01:04:00 »
On kaksi tapaa lähestyä ongelmia:

1) Valittaa ja räksyttää minkä ehtii, moittia turhautuneena ja vaatia muutosta. Helpoin tie, mutta ei ratkaise ongelmia. Vertauskuva: Kun väittelet toisen ihmisen kanssa ja korotat ääntäsi, olet auttamatta hävinnyt. Ei selityksiä.

Auktoriteettia ei saavuteta karjumalla ja mesoamalla ilman selvää kuvaa siitä, mitä tilanteelle on tehtävissä. Valmentaja ei saavuta auktoriteettiaan käymällä kuumana kuin hellankoukku illasta toiseen ilman selkeitä päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseksi ja hymyilemällä seuraavana päivänä.

2) Kohdata tosiasiat, jotka aiheuttavat ongelmia, miettiä havainnoitujen tosiasioiden suhdetta vallitsevaan kokonaisuuteen oman toiminnan vaikutusvallan piirissä ja myös suhteessa ympäristöön, miettiä parhaita mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja niin, että pitkäjänteinen oma toiminta tavoitteineen ei vaarannu. Vaatii käsitystä omasta toiminnasta kokonaisuutena, ympäristön tilasta ja satunnaistekijöistä. Konkretisoidusti liittyen aihepiiriin: Miten harjoitellaan, miksi harjoitellaan, ketkä harjoittelevat, kuinka paljon harjoitellaan? Osaavatko harjoittajat harjoittamansa asian? Miten siirretään teot harjoituksista toimivaan paineen alla pelaamiseen? Onko pelaajamateriaali oikein suhteutettu pelitapaan? Miten vastustajat suhtautuvat toimintaamme, kuinka toimintamme tulokset pyritään estämään = Ovatko kuviomme helposti skoutattavissa ja estettävissä? Ovatko satunnaistekijöiden (loukkaantumiset, sairastumiset ym.) vaikutukset kohtalaisessa hallinnassa, ts. välitöntä riskiä toiminnan lamautumiseen ei ole?

Vastaan: harjoitellaan pelitapa edellä, peliä edistäviä ratkaisuja huomioon ottaen. Pyritään pelinomaiseen harjoitteluun tilanteen mukaan joukkuekoossa tai pienryhmissä. Rautakorvella on ollut mahtava näköalapaikka suomalaiseen valmennukseen liiton hommista, jos Jukan kaliiberin kaveri ei sieltä saa ammennettua tietotaitoa, ihmettelen. Vaatimustaso on korkealla ja palaute kulkee tilanteessa kuin tilanteessa. Joukkueeseen on hankittu pelitavan edellyttämää kiekollisuutta kaikkiin osa-alueisiin, joka kenttään löytyy puolustavaa, kiekollista ja all-round-tyyppiä niin hyökkäykseen kuin puolustukseen. Jokainen yksilö oppii omalla tavallaan, tässä on haaste vaativaa pelitapaa sisäänajavalle valmennukselle. Yksilön oppiminen heijastuu pelin laatuna, virhemääränä suhteutettuna yksilön yleiseen virheherkkyyteen ja vastuuseen. Pelitavan todenmukaisessa sisäänajovaiheessa skouttaaminen on helppoa, mutta peräänkuulutan tilanteenmukaista tylyyttä, mitä Rautakorpikin aikanaan mainosti. Satunnaistekijät on huomioitu harjoittelun huoltavuuden ja joukkueen materiaalin syvyyden myötä.

--------------------------------------------------------------------------------

Kohdataan tosiasiat. Tapparan toiminta on viime kausina vaikuttanut, kärjistäen, pyrkimiseltä selviytymiseen. Liigajoukkueen valmennus on ollut järjestään melko kokematonta, runkopelaajia koko kautta silmällä pitäen on hankittu jopa aivan kauden alkamisen kynnyksellä, juniorityö on ollut heikoissa kantimissa ja koko toiminnasta on puuttunut pitkäjänteiseen työhön vaadittava paikoittaisia vaurioitakin kestävä punainen lanka. Paikoittaisia pilkahduksia (ABS-pakisto, Lehterä-Enlund) lukuun ottamatta Tapparan ympärille ei ole saatu luotua menestykseen vaadittavaa tunnetasoa ja omistautumista koko Tappara-yhteisön yhteisen hyvän vuoksi.

Vastuu epäonnistumisista on osaltaan joka sektorilla: ehdottomasti organisaatiolla ja strategioita niin pöydän takana kuin vaihtopenkin edessä ja takana toteuttavilla ihmisillä itsellään, tästä ei ole epäilystäkään. Mutta: myös kannattajien olisi hyvä suhteuttaa oma toimintansa kokonaisuuteen. Nyt organisaatio on ruoskinut itseään ja strategioita on saatettu ilmoille. Organisaatio on omalta osaltaan laittanut tosiasiallisen muutoksen alulle ja hankkinut sitä muutosta toteuttamaan intohimolla asiaansa suhtautuvat ihmiset. Meille jokaiselle: Edesautanko joukkueen esitysten paranemista sillä, että vaadin välittömiä potkuja valmennukselle ja Mestis-komennuksia perustaitotasoltaan joukkueen parhaimmille yksilöille? Helpotanko organisaation ja joukkueen paineita vaatimalla välitöntä lakkauttamista niille toiminnoille, joita olen jo useamman vuoden ajan niin kovaan ääneen vaatinut? Käännänkö takkini, niin kuin Profeetta jossakin ketjussa pääsi illalla kysymään. Miettisinkö vaatimuksiani uudestaan ja suhteuttaisin ne kokonaisuuteen, niin menneeseen, nykypäivään kuin tulevaan.

Vaativa pitää olla, ilman vaatimista ei saavuteta mitään. Pitää olla kuitenkin myös oikealla tavalla vaativa: voinko vaatia parempaa vain sen takia, että minua on harmittanut nyt muutaman vuoden? Ottakaa huomioon yleiset suhdannevaihtelut urheilussa. Aina ei olla parhaimpia eikä toiseksi parhaimpia. Onnistunut muutos heikosta tilasta ylöspäin vaatii taitoa, suunnitelmia, aikaa, malttia ja vaatimista. Olen ollut viime marraskuun julkistamistilaisuudesta lähtien alitajuntaisesti sitä mieltä, että tämä uudestisyntyneen Tapparan projekti ei todennäköisesti tuota tulosta heti alkuunsa. Jossain ketjussa koitin ajatustani tuoda esillekin keväämmällä, ainakin pohtiessani Mäntylän tilannetta ulkomaanpykäliensä kanssa. Kauden alusveikkauksissa sorruin kuitenkin intohimon vallassa pieneen hekumointiin, mutta kukapa ei Tappara-yhteisössä olisi. Peli näytti kulkevan, eikä vain näyttänyt. Onnistumisia tuli ja niistä nautittiin, mutta lainaan itseäni vajaan parin viikon takaa:

ET- peleissä kuviot vielä toimivat, osaltaan siitä johtuen, että pelattiin täysin eri maista ja liigoista tulevia joukkueita vastaan, eri liigoissa korostetaan sisäisesti eri asioita ja joukkueet pyritään osaltaan rakentamaan niiden vaatimusten mukaisesti. Yksittäisillä yksilöillä, heidän ratkaisuillaan ja pelitavan yleislaatuisella ”paremmuudella” voidaan pärjätä, koska vastustajien skouttaaminen etukäteen ei ole yhtä oleellisessa osassa kuin 60 ottelun runkosarjassa stabiilimpien vastustajien kesken. SM-liigan peli on taktisempaa ja harkitumpaa verrattuna ET-kisoihin, johtuen siitä, että viimeksi mainittua pelataan viikko-pari silloin ja toinen tällöin, ensiksi mainittu on se, mitä varten SM-liigajoukkue on olemassa ja mistä se elantonsa saa. Pelin kehittyminen kestää kauemmin vaativammassa ympäristössä ja täten näyttää siltä (paikoin onkin niin), että pelisysteemi ei toimi. Systeemi ei ole selkärangassa eikä se tule vaistomaisesti kymmenen pelin sisäänajolla tosipaikassa. Tarkemmin pelisysteemin onnistumista voi analysoida ensinnäkin vasta silloin, kun on kohdattu kaikki joukkueet vähintään kerran, eikä sekään välttämättä vielä riitä.

15 kierrosta ei ole vielä riittävä mittari absoluuttisen onnistumisen määrittämiselle, mutta se on sanottava, että joukkue oppii yksilöidensä kautta. Kun yksilöt haltsaavat taitojensa mukaiset tehtävänsä, onnistuvat niissä paineen alla ja onnistumiset edelleen nivoutuvat yhteen, alkaa joukkuekin pelaamaan paremmin. Ymmärrys – Taito – Uskallus – Onnistuminen, pieni neliportainen asteikko ”alhaalta ylöspäin”. Kun ymmärrät, harjoittele taitoa, jotta osaat. Kun osaat, uskalla osata oikeassa tilanteessa, jotta onnistut. Kun onnistut, säteilytä onnistumistasi joukkueen hyödyksi seuraavalla onnistumisella. Haastavat yhtälöt, mutta perusteet ovat niissä. Kun Rautakorven tavoitteiden mukainen pelaajien kehittäminen kauden mittaan vielä onnistuu, voidaan yhtälöihin lisätä kertoimia, jolloin lopputulos paranee entisestään. Yksilöhän kehittyy jo palan matkaa sillä, kun joukkue onnistuu.

Tapparassa on keväällä ja nyt alkukaudesta piirretty suuret linjat. Suuria linjoja toteuttamaan valitut henkilöt julkistettiin toukokuussa ja sitä ryhmää on kauden lähestyessä sopeutettu tehtyjen havaintojen ja vaatimusten pohjalta (Männikkö, Lucenius, LeKi-komennukset, juniorit ym.) Kaikkein näkyvin linjanveto, eli tavoitteiden toteuttaminen kentän tasolla on pitkäkestoinen ja aikaa vaativa, yksi merkittävimmistä linjanvedoista. Se linja on alkanut piirtymään selkeästi kiekollisuuteen ja peliä edistäviin nyansseihin painottuvana pelitapana, jota joukkue pyrkii orjallisesti ja usean mielestä päättömästikin toteuttamaan. Pitäisikö löysätä vaatimusten suhteen ja antaa myönnytyksiä kiekollisuudessa, vaikka se on olennainen osa alulle laitettua prosessia? Suuri linja on piirretty, sitä ei muuteta, mutta jos tilanteisiin reagoimisessa ja viiveiden poistumisessa ei ole havaittavissa parannusta joulutauon lähestyessä, pieniä helpotuksia on tarpeen tehdä, mutta erityisen harkiten. Organisaatio on ottanut riskejä eikä taloudelliseen voittoon pyrkivä ammattilaisyhtiö siedä jatkuvaa riskien realisoitumista. Ei kannata alkaa uhkarohkeaksi oman linjansa itsepäiseksi junttaajaksi, jos on selvästi nähtävissä, että pienellä myönnytyksellä esim. pelin avaamisen rytmiin ja avauslinjoihin voitaisiin saavuttaa helpotusta yksilöiden pelaamiseen.

Joukkue ja yksilöt oppivat koko ajan, ja tilanteitahan nykyjoukkue saa luotua. Mutta se viimeistely ja viimeinen ratkaisu on loppuviimeksi yksilön ratkaisusta kiinni. Yleistäen, maalintekotilanteessa jokainen ylimääräinen muutaman millisekunnin keskittymiskatko helpottaa puolustavan joukkueen työtä, lukuun ottamatta hyökkäyspään poikkeuksellisen peliälyn yksilöitä. Onko pelisysteemin sisäänajo liuennut osaltaan jo ratkaisupaikkojenkin päätöksentekoon? Mutta koottuna, toistan, ilman vaatimista ei saavuteta yhtään mitään. Nyt joukkueelta vaaditaan äärimmäistä keskittymistä ja suorittamista, siihen annetaan eväitä pyrkimällä stabiileihin kentällisiin, jotka monen mielestä kaipaisivat kunnon rukkausta.

Nopealla pintapuolisella analyysilla kentällisistä on löydettävissä ongelmakohtia. Niitä on analysoitu pitkin palstaa enkä niitä ala kopioimaan tähän koska ne eivät tähän aiheeseen varsinaisesti kuulu. Olen niitä omalta osaltani pohtinut taannoisen Blues-voiton otteluketjussa ja yhden detaljin haluan erikseen nostaa esiin: Jerry Ahtola. Minkä vuoksi vastuuta ei ole heti kauden alusta lähtien annettu enempää? Suuri linja on hänen osaltaan piirretty ja saattaa olla todettu, että annetaan pelitavan iskostua ajan kanssa. Nyanssit opitaan eri tahdilla, mutta soisi Jerryn erikoisosaamisen eli maalinteon olevan suuremmassa roolissa nykyrosterissa. Erikoistilannevastuut herättävät ihmetystä, yli- ja alivoimapelin heikkous ylipäätänsä aiheuttaa kummastusta. Edelleen vaatisin, että kärkiosaajat kiekollisesti ja peliälyllisesti oikeisiin rooleihin, mutta suuria linjoja rikkomatta.

Poissa soosi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2849
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #978 : Lokakuu 21, 2012, 08:21:40 »
On kaksi tapaa lähestyä ongelmia:
klip klip

Hienosti ja asiantuntevasti kirjoitettu. Noin asia varmasti on, mutta kuitenkin lipun (ja parkin) makssneella kannattajslla tulisi aina olla oikeus odottaa joukkueeltaan edes kotipelis, ett joukkue todella osoittaa taistelevansa voitosta faniensa ja paidan logon vuoksi. Nyt tuo odotus ei Hakassa toteudu ja se huolestuttaa vaikka olisi millaisen projekti ja oppimisprosessi menossa.
muuten siis samoja ajatuksia
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2012, 22:07:57 kirjoittanut soosi »

Poissa Hemuli

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 460
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #979 : Lokakuu 21, 2012, 10:03:21 »
No mitäs sitä sitten haluaisi?

Jos nyt ihan ensimmäisenä vaikka yhden voiton. Sitten toisen, vaikka heti perään. Ei siitä haittaa olisi. Sen jälkeen voisi taas väläyttää sellaista puoliväkinäistä hymyä.

Ja jos ei tällä kaudella, eikä seuraavalla, mutta sanotaanko vielä meikäläisen elinaikana, haluaisin nähdä Tapparan joka voittaa yli 70% runkosarjan otteluista, lähtee ennakkosuosikkina matsiin kuin matsiin ja pitää sen aseman. Voittaa sarjataulukon alemman puoliskon rutiinilla, heikompia viedään kuudella maalilla. Ei häviä YHTÄÄN peliä huonoon asenteeseen vaan parempaan vastustajaan antaen silti kaikkensa kentällä. Jostain vtun lappeen rannasta tullaan välttämään alle viiden maalin tappio sen sijaan että kaikki pisteet lähtee bussin mukana sinne.

Pleijareissa mitalipeleissä. Aina. Ei mestaruutta joka kausi kukaan voita, mutta siitä pitää olla taistelemassa loppumetreille asti. Eikä jukolauta lukea tekstiteeveestä teneriffalla että kuka siellä tänä vuonna taas pelaakaan.

Taas oltiin ennen kauden alkua hyvillä mielin, joukkue oli parantunut edelliskaudesta, valmentaja oli sarjan eliittiä, voittoja tuli yhtenään preseasonilla. Jee! Into piukkana halliin katsomaan kun taas pitkästä aikaa katsojille tarjotaan muutakin kuin toissapäiväistä porsasvatkulia pottumuusilla ja porkkanaraasteella.

No mitä saatiin? Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ollaan nippanappa täydellisessä kaaoksessa ja h-luokan miehistöllä, joka vielä kärsii loukkaantumisista, olevan naapurin turistilauman edellä. Ei saakeli mitä paskaa, vuodesta toiseen. Ei, ei vaan mistään tule enää mitään. Haistakaa kaikki!
"Ilveksen kannattajien patologiseen kateellisuuteen sekoittunut krooninen vahingonilo yhdistettynä aidon ja oikean kunnioituksen puutteeseen sekä paskaan asenteeseen on kyseisen jengin kannattajien tyypillisin luonteenpiirre." -Kankaantaan profeetta

Poissa Calzo

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 461
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #980 : Lokakuu 21, 2012, 17:12:13 »
Itse en luovuta, ja toivon, ettei joukkuekaan. Joukkueelta, ja sen johdolta, vaaditaan nyt uskoa ja ennenkaikkea tekoja. Ja sen verran hyvä perusta on kuitenkin olemassa niin että kunhan vain uskoo tekemiseensä niin homma kääntyy. Ei ole myöskään liikaa vaadittu kannattajilta, eli hiukan enemmän malttia, oikeaa kannustusta myös vaikeina hetkinä eikä välitöntä ovien sulkemista. Pohjalla käynti saattaa joskus olla uuden alku. Hallille huutamaan kaikki. Ei homma saa kannattajillakaan niin mennä, että sinne tullaan vaan katsomaan 5 ottelun voittoputkia. Väitän että nyt hommaa mitataan oikein kunnolla, sekä joukkuetta, mutta myös todellisia kannattajia. Tsemppiä.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2012, 19:18:44 kirjoittanut Calzo »

Poissa gatecrasher

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 7605
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #981 : Lokakuu 21, 2012, 18:52:27 »
No itsekin olen perjantaina tulossa paikalle, ei tässä mitään olla vielä hävitty. Mutta haluaisin nähdä Tapparan, joka pelaa betonoitua oman puolustusalueen peliä, hyökkää aktiivisesti ja vauhdilla, pelaa liikkuvaa ylivoimaa ja agressiivista alivoimaa. S**tana, lopettakaa se hiihtely ja seisominen, ja alkakaa pelaamaan. Toi pitäis olla mahdollista vaikka kiekkokontrollia toteutettaisiinkin.

Poissa Hemuli

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 460
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #982 : Lokakuu 21, 2012, 19:05:18 »
Ei ole myöskään liikaa vaadittu kannattajilta, eli hiukan enemmän malttia, oikeaa kannustusta myös vaikeina hetkinä eikä välitöntä ovien sulkemista. Pohjalla käynti saattaa joskus olla uuden alku. Hallille huutamaan kaikki. Ei homma saa kannattajillakaan niin mennä, että sinne tullaan vaan katsomaan 5 ottelun voittopukia. Väitän että nyt hommaa mitataan oikein kunnolla, sekä joukkuetta, mutta myös todellisia kannattajia. Tsemppiä.

Okei, eli kannattajan pitää niellä sontaa niin paljon kuin kurkusta alas vaan ikinä menee samalla kun joukkue voi tusata pari miljoonaa kaudessa taivaan tuuliin vain saapumalla paikalle tekemättä mitään sen rahan eteen? Johan tässä kohta kymmenen vuotta ollaan tultu paikalle kannustamaan joukkuetta saamatta juurikaan vastinetta rahoille, varsinkaan viime kausina. Onko siis niin että vain kannattajilla on velvollisuuksia joukkuetta kohtaan, mutta joukkueella ei kannattajia kohtaan? Onko se kannattajilta liikaa pyydetty, jotka kuitenkin vuodesta toiseen homman rahoittaa, saada joskus nauttia hyvästä joukkeesta, taistelusta, asenteesta ja jopa, uskallanko toivoa, voitoista?
"Ilveksen kannattajien patologiseen kateellisuuteen sekoittunut krooninen vahingonilo yhdistettynä aidon ja oikean kunnioituksen puutteeseen sekä paskaan asenteeseen on kyseisen jengin kannattajien tyypillisin luonteenpiirre." -Kankaantaan profeetta

Ekku#73#

  • Vieras
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #983 : Lokakuu 21, 2012, 19:58:02 »
Kyllä se nyt vaan on niin että pari änärimiestä on pakko hankkia muuten ei nykytila
muutu eikä ainakaan parane. Sitten minäkin tulen halliin vaikkei ne mua kaipaa kunhan
aitiot on täynnä.

Poissa Rouhija

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2434
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #984 : Lokakuu 21, 2012, 21:10:39 »
Hemuli vei jalat suustani. Hyvää tekstiä. Kyllä joukkueen täytyy ansaita se kannustus myös. Mehän heidän palkkojaankin maksetaan. Pohjalta tosiaan alkaa se uusi hyvä. Mutta montako vuotta siellä pohjalla on sitten oltava? Joukkue voi hävitä, mutta häviö pitää tulla taistelun jälkeen eikä ottelun mittaisen hiihtelyn. En mä viitsi huonoa leffaakaan toista kertaa vuokrata.

Päästähän tuo varmasti on joukkueella kiinni. Mitä enemmän tässä vielä hävitään sitä varmempaa on, ettei joukkue tämän kauden aikana muutu voittajaksi. Ei se itseluottamus parane ihan muutamalla voitolla jos koko alkukausi otetaan pataan. Olisi ollut tärkeää alkukauden muutaman tiukan pelin voittaminen. Ei tässä nyt vielä hätää ole, mutta ei ole helppo sarjaohjelmakaan. Jyppiä ja Lukkoa heti vieraissa ja kotona kerho, jossa on ollut paljon taistelevampi ilme kuin Tapparassa.

Mä haluan että joukkue taistelee ja näyttää tunteensa. Kävi miten kävi.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2012, 21:15:48 kirjoittanut Rouhija »

Poissa Screamager

  • Global Moderator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #985 : Lokakuu 21, 2012, 21:39:42 »
Okei, eli kannattajan pitää niellä sontaa niin paljon kuin kurkusta alas vaan ikinä menee samalla kun joukkue voi tusata pari miljoonaa kaudessa taivaan tuuliin vain saapumalla paikalle tekemättä mitään sen rahan eteen? Johan tässä kohta kymmenen vuotta ollaan tultu paikalle kannustamaan joukkuetta saamatta juurikaan vastinetta rahoille, varsinkaan viime kausina. Onko siis niin että vain kannattajilla on velvollisuuksia joukkuetta kohtaan, mutta joukkueella ei kannattajia kohtaan? Onko se kannattajilta liikaa pyydetty, jotka kuitenkin vuodesta toiseen homman rahoittaa, saada joskus nauttia hyvästä joukkeesta, taistelusta, asenteesta ja jopa, uskallanko toivoa, voitoista?

Oletan, että kommentoit nykytilannetta kaudella 12-13, ketjun otsikon mukaan. Lainaan taas itseäni aiemmasta viestistäni, jossa koitin perustellen kuvailla omaa suhtautumistani nykytilanteeseen:

--Tapparan toiminta on viime kausina vaikuttanut, kärjistäen, pyrkimiseltä selviytymiseen. Liigajoukkueen valmennus on ollut järjestään melko kokematonta, runkopelaajia koko kautta silmällä pitäen on hankittu jopa aivan kauden alkamisen kynnyksellä, juniorityö on ollut heikoissa kantimissa ja koko toiminnasta on puuttunut pitkäjänteiseen työhön vaadittava paikoittaisia vaurioitakin kestävä punainen lanka. Paikoittaisia pilkahduksia (ABS-pakisto, Lehterä-Enlund) lukuun ottamatta Tapparan ympärille ei ole saatu luotua menestykseen vaadittavaa tunnetasoa ja omistautumista koko Tappara-yhteisön yhteisen hyvän vuoksi.

Vastuu epäonnistumisista on osaltaan joka sektorilla: ehdottomasti organisaatiolla ja strategioita niin pöydän takana kuin vaihtopenkin edessä ja takana toteuttavilla ihmisillä itsellään, tästä ei ole epäilystäkään. Mutta: myös kannattajien olisi hyvä suhteuttaa oma toimintansa kokonaisuuteen. Nyt organisaatio on ruoskinut itseään ja strategioita on saatettu ilmoille. Organisaatio on omalta osaltaan laittanut tosiasiallisen muutoksen alulle ja hankkinut sitä muutosta toteuttamaan intohimolla asiaansa suhtautuvat ihmiset. Meille jokaiselle: Edesautanko joukkueen esitysten paranemista sillä, että vaadin välittömiä potkuja valmennukselle ja Mestis-komennuksia perustaitotasoltaan joukkueen parhaimmille yksilöille? Helpotanko organisaation ja joukkueen paineita vaatimalla välitöntä lakkauttamista niille toiminnoille, joita olen jo useamman vuoden ajan niin kovaan ääneen vaatinut? Käännänkö takkini, niin kuin Profeetta jossakin ketjussa pääsi illalla kysymään. Miettisinkö vaatimuksiani uudestaan ja suhteuttaisin ne kokonaisuuteen, niin menneeseen, nykypäivään kuin tulevaan.

Vaativa pitää olla, ilman vaatimista ei saavuteta mitään. Pitää olla kuitenkin myös oikealla tavalla vaativa: voinko vaatia parempaa vain sen takia, että minua on harmittanut nyt muutaman vuoden? Ottakaa huomioon yleiset suhdannevaihtelut urheilussa. Aina ei olla parhaimpia eikä toiseksi parhaimpia. Onnistunut muutos heikosta tilasta ylöspäin vaatii taitoa, suunnitelmia, aikaa, malttia ja vaatimista. --

Kannattajilla on oikeus vaatia, tuovathan he rahaa seuralle ja suhtautuvat seuraan intohimolla. Tapparan organisaatiolle on esitetty monta vuotta vaatimuksia ja kritisoitu toiminnan pirstaleisuutta vaatien pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, osaavia henkilöitä kentälle ja kentän ulkopuolelle ja perinteiden kunnioittamista. Nykytilanne: Nyt tälle kaudelle organisaatio on reagoinut rekrytoimalla suunniteltuun pitkäjänteiseen projektiin (fanien viimekautisten kuvailujen perusteella) Jeesuksesta seuraavan penkin taakse (myöhemmin vielä ylempiin tehtäviin), muutenkin valmennus on rukattu ja uusittu pelaajamateriaali herätti paikoin ihmetystäkin, että kuinka tänne on kertarysäyksellä tuollainen materiaali saatu käyttöön. Joukkueelle on luotu selkeä mutta vaativa pelitapa joka ei heti tuota 6-0-tuloksia, mutta selkeät ennusmerkit ovat tilanteidenluonnin ja järjestelmällisyyden myötä näkyvissä.

Kannattajien viimeaikaisten kommenttien perusteella tehdyt muutokset ovat olleet kuitenkin tuottamattomia. Täytyy vakavasti ihmetellä, voiko näin kukaan tosissaan väittää! Väitetäänkö tosissaan, että paska maistuu edelleen? Kuinka paljon tästä paskanmausta on vanhoja jäänteitä ja vanhojen virheiden kaivelua hädän hetkellä?

Organisaatio on nyt vastannut kannattajien vaatimuksiin. Onko kannattajilla muka edelleen oikeus haukkua joukkue alimpaan helvettiin sillä perusteella, että joukkue ei vastaa kannattajien vaatimuksiin? Onko kannattajien vaatimukset suhteutettu todellisuuteen, ovatko vaatimukset toteuttamiskelpoisia? Vaatimukset taistelusta ja asenteesta voivat olla äkkiseltään ajateltuna helppoja toteuttaa, mutta prosessin alkuvaiheen suuri linja on pelinomaisuus ja pelin kehittäminen, suoraan valmennusjohdon sanoin. Pelitavan perusteet täytyy ensin hallita käytännössä ja eri tilanteissa ennen kuin vauhtia ja tilannekovuutta voidaan menestyksekkäästi lisätä. Peli kehittyy koko ajan yksilöiden oppimisen nivoutuessa joukkueen oppimiseen. Koohottaa voidaan mielin määrin, mutta silloin ollaan kovan riskin alueella, sahataan omaa jalkaa ja taistellaan omia periaatteita vastaan. Kiekonhallintaan perustuvassa pelitavassa hätäiset ja päättömät pelitavattomat ratkaisut kostautuvat vielä nähtyjä kontrolloidun pelin heikkoja/viiveellisiä yksilösuorituksiakin pahemmin, jolloin fanien kälätys paskoista otteista olisi vielä nykyistäkin kovempaa.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2012, 21:41:59 kirjoittanut Screamager »

Poissa gatecrasher

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 7605
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #986 : Lokakuu 21, 2012, 22:22:46 »
On kaksi tapaa lähestyä ongelmia:

Koko teksti


Kannattajilla on oikeus vaatia, tuovathan he rahaa seuralle ja suhtautuvat seuraan intohimolla. Tapparan organisaatiolle on esitetty monta vuotta vaatimuksia ja kritisoitu toiminnan pirstaleisuutta vaatien pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, osaavia henkilöitä kentälle ja kentän ulkopuolelle ja perinteiden kunnioittamista. Nykytilanne: Nyt tälle kaudelle organisaatio on reagoinut rekrytoimalla suunniteltuun pitkäjänteiseen projektiin (fanien viimekautisten kuvailujen perusteella) Jeesuksesta seuraavan penkin taakse (myöhemmin vielä ylempiin tehtäviin), muutenkin valmennus on rukattu ja uusittu pelaajamateriaali herätti paikoin ihmetystäkin, että kuinka tänne on kertarysäyksellä tuollainen materiaali saatu käyttöön. Joukkueelle on luotu selkeä mutta vaativa pelitapa joka ei heti tuota 6-0-tuloksia, mutta selkeät ennusmerkit ovat tilanteidenluonnin ja järjestelmällisyyden myötä näkyvissä.

Kannattajien viimeaikaisten kommenttien perusteella tehdyt muutokset ovat olleet kuitenkin tuottamattomia. Täytyy vakavasti ihmetellä, voiko näin kukaan tosissaan väittää! Väitetäänkö tosissaan, että paska maistuu edelleen? Kuinka paljon tästä paskanmausta on vanhoja jäänteitä ja vanhojen virheiden kaivelua hädän hetkellä?

Organisaatio on nyt vastannut kannattajien vaatimuksiin. Onko kannattajilla muka edelleen oikeus haukkua joukkue alimpaan helvettiin sillä perusteella, että joukkue ei vastaa kannattajien vaatimuksiin? Onko kannattajien vaatimukset suhteutettu todellisuuteen, ovatko vaatimukset toteuttamiskelpoisia? Vaatimukset taistelusta ja asenteesta voivat olla äkkiseltään ajateltuna helppoja toteuttaa, mutta prosessin alkuvaiheen suuri linja on pelinomaisuus ja pelin kehittäminen, suoraan valmennusjohdon sanoin. Pelitavan perusteet täytyy ensin hallita käytännössä ja eri tilanteissa ennen kuin vauhtia ja tilannekovuutta voidaan menestyksekkäästi lisätä. Peli kehittyy koko ajan yksilöiden oppimisen nivoutuessa joukkueen oppimiseen. Koohottaa voidaan mielin määrin, mutta silloin ollaan kovan riskin alueella, sahataan omaa jalkaa ja taistellaan omia periaatteita vastaan. Kiekonhallintaan perustuvassa pelitavassa hätäiset ja päättömät pelitavattomat ratkaisut kostautuvat vielä nähtyjä kontrolloidun pelin heikkoja/viiveellisiä yksilösuorituksiakin pahemmin, jolloin fanien kälätys paskoista otteista olisi vielä nykyistäkin kovempaa.

Erittäin ansiokasta ja analyyttistä pohdintaa. Kyllähän tavoitteenasettelu ja tähtäin pitää myös pelillisesti olla korkealla tasolla. Veikkaan ettei JR:llä olisi ollut enää mitään motivaatioita alkaa valmentamaan pelkkää "propellikiekkoa" vaan hän haluaa edelleen myös kehittyä valmentaja. Organisaation tekemiin muutoksiin, jotka sanalla sanoen olivat myös pakon sanelemia ja tulivat ns. viimeisellä hetkellä, olen erittäin tyytyväinen. Tietysti vieläkin löytyy parannettavaa ja kehitettävää.

Lähinnä mietityttää onko lähdetty liian nopeasti opettelemaan kokonaan uutta ja erittäin vaativaa pelitapaa. Joukkueessahan on paljon pelaajia joiden sopimukset jatkuivat suoraan myös tälle kaudelle. Sopivatko kaikki pelaajat valittuun pelitapaan? Siis ihan kaikki - jos kentällisessä on yksikin pelaaja joka ei tätä jostain syystä sisäistä - niin korttitalo huojuu heti uhkaavasti. Selkeät pelitavan vastaiset ratkaisut tosiaan näkyvät armotta, tästä esimerkkinä ensimmäisesssä kotipelissä KalPan 3-2 -maalia edeltänyt pelaaminen. Mutta olisiko sittenkin pitänyt lähteä tekemään pelitavallista muutosta askel kerrallaan ja sopeuttaa pelitapaa juuri tälle ryhmälle sopivaksi. Varsinkin kun joukkue "tottui" viime kaudella häviämään niin kauden alkuun olisi tarvittu voittoja myös liigapeleistä lisäämään uskoa ja itseluottamusta.


Mazza

  • Vieras
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #987 : Lokakuu 22, 2012, 10:53:09 »
Voidaan ja pitääkin puhua pitkäjänteisesti projektista mutta on ihan selvää että pistetahdin pitää muuttua nopeasti. Taloudellisella puolella tehtiin isoja satsauksia, ja korostaisin sitä että kasvaneen pelaajabudjetin lisäksi myös valmennukseen käytetty rahaosuus lienee aivan eri tasolla kuin viime kausina. Eli kokonaispanostusten määrä ei näy pelkästään pelaajabudjetissa. Joukkue on kallis, ja sen pitää menestyä paremmin kuin viime kausina, muuten suuret taloudelliset tappiot on helppo ennustaa.

Tätä vasten puhuminen pelin kehittämisestä ja pelillisistä asioista ei auta yhtään siinä tilanteessa kun tappioita tulee illasta toiseen etenkin kotona. Ammattilaissarjassa kyse on voittamisesta ja sen tiedostaa hyvin kokenut Rautakorpikin. Jos tämä olisi kehitysvaihe tai välikausi, ei Liimataista tai Rätyä olisi laitettu Mestikseen vaan he pelaisivat Tapparassa ja joukkue tavoittelisi altavastaajana säälipleijaripaikkkaa ja kaikki sen jälkeinen olisi plussaa. Jonkinlaista menestystä haetaan siis tässä ja nyt, eikä siihen sovi jatkuva häviäminen kotona ja voivottelu pienistä marginaaleista. Jos nykyisellä pistetahdilla mennään vielä viikkoja, niin Tappara-johonkin on tarkistettava laskelmia ja alettava tosissaan miettiä kumpaan suuntaan ovet käyvät kun pelaajamarkkinoille joskus lähdetään.

Poissa coly

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3368
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #988 : Lokakuu 22, 2012, 10:59:03 »

Kannattajien viimeaikaisten kommenttien perusteella tehdyt muutokset ovat olleet kuitenkin tuottamattomia. Täytyy vakavasti ihmetellä, voiko näin kukaan tosissaan väittää! Väitetäänkö tosissaan, että paska maistuu edelleen? Kuinka paljon tästä paskanmausta on vanhoja jäänteitä ja vanhojen virheiden kaivelua hädän hetkellä?

Tiivistit aika hyvin omat ajatukseni. Joukkueeseen on panostettu juuri niinkuin pitikin, lisäksi tulevaisuudessa uskon panostettavan lisäää. Sen takia itselläni ei ainakaan paska maistu samanlailla suussa kuin aikaisempina vuosina, jopa viime vuonna. Silloin otti päähän kun Dufvalle ei voinut hankkia niitä miehiä kun flow-tila oli alussa ja tiedettiin Rautakorven ottavan orkesterin haltuun.

Nykytila tietenkin ottaa päähän jos runkosarjan taulukkoa katsoo. Olen samaa mieltä kuin "Screamager" siitä, että viime vuosien saisse purkautuu täällä nyt väärällä tavalla. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä huonolta ja niihin on tehty ne panostukset kuin minä ja muutkin täällä palstalla on halunnut. Itse en ole ainakaan tällä hetkellä mitenkään turhautunut, palannut vain pilvilinnoista tosiasioiden keskelle. Sallin toki jokaiselle mielipiteen ja oikeuduen olla menemättä halliin. Mielipiteeni on kuitenkin se että jos odotellaan kolmen tai viiden pelin voittoputkia ennen halliin menoa, niin ei "sua" siellä silloinkaan kaivata.

Päätä ylös ja lopetetaan itkeminen. Iso kuva on Tapparalla paremmin kuin vuosiin, joten ei kannata heikon alun antaa pilata sitä.

Edit. Edelleen puhellaan taloudellista satsauksista. Onhan niitä tehty, muistutan kuitenkin edelleen Tapparalla olevan 8 vai 9 suurin pelaajabudjetti. On mielestäni aivan eri asia nostaa 1,8 miljoonasta 300k, kuin jos valmiina olisi jokin 2,7 miljoonan pelaajabudjetti. Kyllä tällöin toimiston tehtävä on taata ettei maata mullastavia tapahdu vaikka play-off jäisi haaveeksi.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 22, 2012, 11:06:59 kirjoittanut coly »

Poissa Theoren

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 195
    • Profiili
Vs: Tapparan nykytila - Mitä me oikeasti halutaan?
« Vastaus #989 : Lokakuu 22, 2012, 12:45:44 »
Päätykiekon heittelyksi on mennyt taas vähän liiaksi. Mikäs kausi nyt olikaan? No joo, viimekauden tasolle ei olla likikään viä "päästy".
Kyllähän se rupeaa paskan maku suuhun nousemaan kun turpiin tulee illasta toiseen. Maalit ne ratkasee, eikä se kauanko sitä kiakkoo haudotaan omassa päädyssä. Kiekkokontrolli on omassa päädyssä, siä pidetään kiekkoa ja haetaan hitaita lähtöjä, sitten kuitenkin lyödään kiekko päätyyn ja siinä se sitten oli ja meni kiekkokontrolli.
kyä meinaan kyä näin o