Tervehdys peterra.
Tuota minäkin juuri tarkoitin, että näissä tapauksissa kyseessä ei ole vain "perusduunari" ja työsopimuksen velvoitteet eri osapuolille.
Pelillisistä ansioista Niemiselle ei ollut mielestäni järkeä maksaa ykköskorin palkkaa. Arvo organisaatiolle olisi Niemisen tapauksessa paljon muutakin, joten kokonaisuus onkin vaikeampi arvioitava.
Tuo Saravo on kyllä hyvä esimerkki, jos/kun pitää paikkansa. Hyvä esimerkki siis siitä, että pelaajan oma halu vaikuttaa myös seuraikonin statuksen syntymiseen. Todellisen seuralegendan voisikin kuvitella ja jossain määrin myös olettaa laskevan palkkapyyntöänsä, jos pelillinen taso on tullut alaspäin, mutta halua "omassa seurassa" jatkamiseen löytyy. Toki ymmärrän, että tämä voi olla vähän naiivi ajatus joidenkin pelaajien kohdalla.
Eri pelaajiin liittyvien tapausten vertailukin on vähän hankalaa, kun julkisuudessa ei ole tietoja yksityiskohdista ja käydyistä keskusteluista. En siis tiedä miten sopimusneuvottelut Nortin kanssa ovat menneet, mutta pitäisin ymmärrettävänä, että Norttikin oletti sopimuksen jatkon tarkastelun olevan kiinni omista peliesityksistä, joiden perusteella jatkosopimus olisi mielestäni ollut vähintäänkin ansaittu. Jos hinta on liian kallis kakkosveskariksi, niin miksi tehdä sopimus ylipäätään?
Onhan Noronen juu pelannut muissakin joukkueissa, eikä mistään ikonista tai legendasta voi puhua, mutta kyllä Nortti on yleisesti Tapparan mieheksi tiedetty.