Mua ei niinkään tilastot kiinnosta Tuokkolan tapauksessa.
Itselleni tärkeämpää on se millaisen kuvan maalivahti antaa itsestään tolppien välissä. Tuokkola antaa jotenkin todella epävarman kuvan itsestään torjunnoissa välillä. Mielestäni hanska ja yläkulmat ovat miehellä hyvin hallussa, mutta ongelmia tuottaa matalat laukaukset ja jään kautta pelaaminen. Lisäksi reboundien kontrolloiminen on heikolla tasolla, jolloin ensimmäinen kiekko tulee torjuttua vetosektoriin.
Esimerkiksi Ässät-pelissä mies torjui hienosti mailalla sen tyhjään maaliin tulleen vedon, mutta tuossakin torjui reboundin todellakin sinne minne ei pitäisi ja veto tuli tyhjää maalia kohti.
Suuri ongelma on tuo mistä on hakattu parikin maalia patjoista sisään. Okei, pakkien ei pitäisi päästää siihen hakkaamaan mutta en ymmärrä Tuokkolan asentoa noissa tilanteissa kun vastustaja nousee maalin takaa eteen, koska pelaa pystyssä sellaisessa "polviasennossa" maaliviivan tuntumassa. Normaalistihin noissa ollaan patjat jäässä levällään, samoin kun kilpi ja maila jäässä.
Todella ihmeellinen tyyli johon soisi saada parannusta.
Vaikka Tuokkolaa avoimesti puolustankin, noista veli colyn nostamista tummennetuista asioista olen nytkin samaa mieltä. Olen usein käyttänyt varmaan ihan samaa lauseenalkuakin, koska omasta mielestäni tuo on niin totta niin totta.
Tilastot ovat vain kalpea osa totuutta. Joku nosti tässä eilen/tänään jossain ketjussa ylös ajatusta siitä, että korkea torjuntaprosentti olisi edellytys sille, että pärjätään. Tämä EI pidä paikkaansa, vaikka loogiselta kuulostaakin.
Sen sijaan se PITÄÄ paikkaansa, että vähän maaleja päästävät joukkueet menevät vääjäämättömästi pidemmälle kuin paljon maaleja päästävät joukkueet. Viimeistään joulutauon aikaan onkin aina järkevää katsoa, millä joukkueilla on vähän päästettyjä maaleja. Nämä joukkueet nousevat loppukaudesta ja menevät pleijareissa pitkälle. Tekisi mieli sanoa, että "saa laittaa talteen", mutta ihan niin satavarma en tästä mutu-mielipiteestäni kuitenkaan ole. Omissa tarkasteluissani näin on kuitenkin aina käynyt.
Maalivahtien torjuntaprosentti ei siis suoraan liity pärjäämiseen. Jos joukkue peittää pahat paikat ja laukauksia tulee vähän maalille, huonompikin torjuntaprosentti riittää siihen, että joukkuetta vastaan tehdään vähemmän maaleja, ts. joukkueella on suoraan paremmat mahdollisuudet voittaa.
KÄRJISTETTY ESIMERKKI: JOS TAPPARAN MAALIA KOHTAAN TULEE OTTELUSSA VAIN YKSI LAUKAUS, SE SAAKIN MENNÄ SISÄÄN - EI HAITTAA VAIKKA TORJUNTAPROSENTTI NÄIN OLLEN OLISI NOLLA. YHDEN MAALIN PÄÄSTÄNYT VOITTAA PELIN LÄHES SATAPROSENTTIESTI.
Tuon ylläolevan ainoa tarkoitus on avata sitä, että torjuntaprosentti ja päästety maalit eivät oikeastaan riipu toisistaan millään tavalla.Tämä päästety maalit vs. torjuntaprosentti on ainoa "tilasto", johon oikeasti uskon. Kaikki muu on tuntunut ennen ja nyt jollakin tavalla tulkinnanavaraiselta.
Siitäkin olen tasan samaa mieltä (kuten ennen Jokerit -ottelua lämmittelyn nähtyäni otteluketjuun/otteluseurantaketjuun kirjoitinkin), että Tuokkola vaikutti epävarmalta. Tämä oli fakta. Nyt Ässiä vastaan näin ei ollut. Kehonkieli kertoo paljon. Maalivahtivalmentajien pitäisi osata lukea sitä helvetin hyvin, kun maalivahtien pelipaikka on niin armoton. Kun teet virheen niin torvet soi. Millään muulla pelipaikallahan tilanne ei ole tämä.
