Täytyy sanoa, että oli aika jäätävä esitys. Jotenkin näki heti ensi minuuteista lähtien, että nyt on joukkueen peli iskussa. Taisi olla ekan minuutin aikana, kun kilahti jo hyökkäyspäässä tolppaan. Kenttämestarin erikoinen oli tässä tapauksessa vähän pakollinenkin, koska Tapparan peliote oli kuitenkin niin paljon enemmän kuin Saipan vastaava - ja korostan ettei Saipa huonosti lähtenyt liikkeelle. 2-0 vastustajalle taisi niistää viimeisetkin uskonrippeet kotijoukkueelta.

Ihan ihmisen pääkoppaan pureutuakseni, tiedän itsekin kokemuksesta, on v-mäistä lähteä pelaamaan peliä eteenpäin, kun huomaat vastustajan olevan jokaisessa tilanteessa nopeampi, kamppailuvoimaisempi, halukkaampi ja laadukkaampi. Jos TPS joutui ottamaan kyseisestä syystä 1-0 tilanteessa aikalisän ja Saipa 2-0 tilanteessa, kertoo se jotain myös pelin luonteesta. Tuossa tilanteessa aikalisän ottaneen kannalta peli pitäisi saada jäädytettyä ensin omaan sapluunaan sopivaksi ja kontrollin saatua oma koneisto rullaamaan ja tuottamaan pikkuhiljaa tulosta. Kuitenkin aikalisien jälkeen molemmissa peleissä tuo "jäädytys" suli ja vierasjoukkue jatkoi edelleen voittamalla tilanteita ja voittamalla peliä tulostaululle kertyneisiin merkintöihin tukeutuen. TPS-peli oli ekan erän jälkeen lopussa ja Saipa-ottelu katkesi viimeistään Kuuselan ylämummoon (vasen=pyynikin vanhainkodin puoleinen nurkka). Se maali käytännössä vei lopunkin uskon kirin poikasesta ja uudesta erän alusta.

Enimmäkseen ihmettelin ottelun kulussa sitä, että kotijoukkue yritti ihan tosissaan rikkoa ja raastaa sääntöjen vastaisestikin kaksi erää, jolloin ei tullut jäähyjä. Kun taas johtava joukkue tekee pienenkin rikkeen, palkitaan kusessa oleva joukkue linjattomalla kahden minuutin ylivoimalla. Kolmannessa erässä joku muuttui ja jäähyjä annettiin sille kanveesissakin olevalle, koska ne rikkeet olivat jo liian härskejä viheltämättä jättämiselle. Lopputulos oli hieno ja itse nautin tuosta taisteluasenteesta => pelaajilla hymy ja vitsailut tulivat peliesityksen tuomana nautintona ja se rentous pelin sisällä olemisesta huokui tv-ruutujen kautta katsojille.

Blues-peli onkin mielenkiintoinen käännekohta, kun tullaan kotikaukaloon jäätävän kovan vierasturneen jälkeen. Jos joukkue sen tunnetilan osaa käsitellä, on silloin Blues samaisen telaketjuilmiön ruhjottavana kuin kaksi edellistäkin joukkuetta. Toivottavasti nähdään kamppailuhalukas, liikkuva ja aktiivinen Tappara taas kerran!

Täytyy itsekin kommentoida, että kyseessä taitaa olla tasaisin lähtökohta välieräparille vuosiin. Molempien on tiedetty tekevän hartiavoimin töitä finaaliin pääsemiseksi, jossa onkin tarina sitten aina omansa. Kummallakin joukkueella on potentiaalia aina mestaruuteen asti ja toivonkin, että tämän ottelusarjan voittaja veisi lopulta sen pokaalinkin. Laitanpa omat arvioni vielä alle:

Maalivahti:
Menee mielestäni tasoihin. Zapolski on hyvä, mutta niin on Metsolakin ja molemmat ovat olleet hyvässä vireessä poffeissa.

Puolustus:
Sanoisin, että Tapparalla on enemmän potentiaalia kuin Lukolla, mutta Lukolla on taas kokemusta ja pelisapluuna, joka tukee paremmin puolustajiensa vahvuuksia. Tämäkin osuus menee kokonaiskuvassa tasan

Hyökkäys:
Vahalahden poissaolo vie painotuserot Tapparalle. Tapparan heikkous on pienikokoisuus, jolla ei maalinedustalla paljoa kukkoilla. Pakkien liikkeelle saaminen on se avain avata puolustuksen lukko. Kuitenkin tämä menee kokonaisuudessaan Tapparalle

Pelitapa:
Lukon pelitapa on tylsä ja tehokas bussi-vastahyökkäykset-maalinedustapeli -kombinaatiolla Tapparaa parempi. Tapparan trap ja pakkien syöttöjen ailahtelevaisuus sekä hyökkääjien heikompi tuki pakistolle mm. laitakahinoissa ei nosta Tapparaa Lukon ohi. Tämä siis menee Lukon eduksi.

YV/AV:
Tässä Lukko vie Tapparaa, koska HIFK:n äijät todisti Tapparan av-pelaamisen heikkoudet olevan löydettävissä. Lukolla löytyy ilman Vahalahteakin hyvää kauraa yv:lle. Kousa on myös yllättävän hyvä yv-pakki, joten kaikki ei jää ihan täysin Niskalan varaan. Tapparalla pakisto ei ole vielä saanut kunnolla laukauksia kärkikarvaajan ohi.

Eli hivenen Lukolle kallistuu minun näkökulmani, mutta olen toki mielelläni väärässä tämän asian suhteen

Hieno sarja tulossa! Tapparalle toivoisi seuraavan pykälän löytymistä heti ensimmäisestä pelistä lähtien. Kuntopiikkikin saisi ruveta löytymään liikkeen osalta tähän ja finaalisarjaan.

Olipa mielenkiintoinen ottelu. Tappara oli taas niskanpäällä, mutta HIFKin hyökkääjät pystyivät nostamaan hyvällä flow-moodillaan pelin jopa tasoihin. Tuomaritoiminnasta ei jaksa edes valittaa, vaikka linja ei pitänytkään ainakaan johdonmukaisesti.

Tapparan pakkien kritisoiminen on mielestäni outoa, koska tuntuu, että hyökkäyksiin lähdöt eivät ole pelin virtauksen mukaisia kuin ajoittaen. Jotenkin pakkien toimintaa helpottavat hyökkääjien liikkeet ei ole ihan ajoitusten kanssa siinä missä sen pitäisi olla. Välillä hyökkäyksiin lähdöt ovat käsittämättömän helpon näköisiä ja hienoa katseltavaa, kun kaistaa löytyy syötöille ja sisäänajoille. Välillä se synkka lähtee pois päältä. Liekö passivoittamisen tuotosta, jottei oikein osatakaan pelata sitä oman alueen kiekotonta peliä hyökkäyspään kiekottoman painotusten jälkeisenä aikana.

Saattaa myös olla, että näen pelistä väärin, mutta tuolta se itsestäni on näyttänyt.

Kuitenkin se tarvittava voitto ja ne lasketaan. Jokainen ottelu on aina uusi tarina playoff-parin välillä - niin myös seuraava Tampereellakin.

Kylläpä oli mielenkiintoinen peli. Tappara kontras aika hyvin maalinedustaa omassa päässä, joka on monessa pelissä ollut se ongelmakohta ratkaisumaalien osalta. Myös keskialueen virheet saatiin kohtuu hyvin pidettyä pois tulostaululta. AV-maali oli ainoa keskialueen virhe, josta tuli iso miinus Erkijuntille ja Aallolle.

Ei tosta pelistä kauheasti negaa osaa keksiä, kun voitto ylivoimaisesta runkosarjajoukkueesta napattiin -ja vieläpä heidän kotijäällään. Tuomaritkin toimi mielestäni hyvin, vaikka poikkari-Lasse saa aina ylimääräistä empatiaa ja etua laita- ja maalineduskahinoissa tuomareilta.

Kiitos Tappara!

Oli hyvä työmäärä tänään Tapparalta ja ilme oli melkoisen pirteä. Ekan vaihdon osalta tuli vähän sattumalta tuo HPK:n maali ja lisänä vielä Elorinteen löysä rännipurku. Palola olisi ollut tyhjänä jatkamassa voimakkaampaan rännipurkuun.

Rankkareissa näytti siltä, että Saros oli voittanut jo luoton harhautuksilta => kaikki päätyivät vetämään. Ei voi mitään, yritystä oli ja piiru huolellisuutta, niin oltaisiin klaarattu tää peli.

Kolmas erä oli ihan yhtä päätyä, kunnes HPK pääsi Malisen estämisestä kuin koira veräjästä ja hetken päästä toiseen päähän kultakypärä Saarinen jäähän ja tuomarilta käsi pystyyn. Malinen kävi aika syystä kuumana siitä HPK:n rikkeestä, jota ei vihelletty. Malista muuten rikottiin toisessakin erässä, kun saarinen veti polviliu'ulla Maliselta jalat alta hyökkäyspään tilanteessa eikä siitäkään tullut jäähyä. Mutta näitä tilanteita tietysti tulee ja menee. Lievä miinus tuomaritoiminnalle kuitenkin.

TPS ei ollut mitenkään huono ennenkuin 2-0 oli taululla. TPS:llä ongelmana on lähinnä pakisto, joka ei pysty perustehtäväänsä eli puolustamiseen eikä hyökkäyksen tukemiseenkaan. Ekassa maalissa Friman seuraa kiekkoa katseellaan ja jättää alueensa vapaaksi Jormakalle. Hyvän flown omaava pakki saattelisi huudollaan maalintaakse kilpaluistelun voittaneen kiekollisen pakkiparilleen ja etsisi maalinedustalta tilan täytettäväksi. Toisessa maalissa Nakladal teki ihan saman tempun ja Marjamäki kiitti tilasta ja laittoi nätisti karat sisään.

Sen jälkeen pelissä ei sähköä niin paljon pelillisesti ollutkaan ja Opa kiitti tilasta ja ajasta lopettaen veikkauksen livettipotista unelmoivien haaveet lopullisesti. Mielenkiintoista oli myös se, että tuomareitakaan ei liiemmin kiinnostanut. Tömmernes veteli mailaa kroppaan yhdessäkin tilanteessa, jotta jäin ihmettelemään miksi pääsi armahduksella. Green ja Marjamäki hamusivat Greenille maalia loppuvaihdossa niin kovasti, että maalin synnyn pystyi aistimaan jopa siinä hetkessä kun Masi painoi kiekolle päädyssä.

Mielestäni Tappara pelasi miehekkäästi ja sai ansaitsemansa lopputuloksen. Aallolla oli hyviä valelaukaussyöttöjä/ohjureita kahteen ekaan erään, muttei hyökkääjät ollu kartalla niissä. Dixonin "maalia" tuuletettiin pojan kanssa heti kun veto lähti ja sen jälkeen ihmeteltiinkin mitä tapahtu...
Tänään asenteella hakemaan "TYPHOONista" pojot pois.

Lainaus käyttäjältä: eetoli - Marraskuu 19, 2014, 21:06:02

Näillä maalimäärillä (mitä vastustajan maaliin tällä hetkellä teemme) ollaan kyllä keväällä pitkällä...

Pitkällä..? Siis terassilla? Näyttäs siltä, että sinne pelaajatkin haluaa. Todennäköisesti monella jo sopimus ensikaudeksi muualle, niin nyt se selvästi sitten näkyy.

Juurikin näin. Sarkasmilla kritisoin tehtyjen maalien määrää, eli omasta mielestäni lukema on miltei häpeällinen.

Oli aika nitroo toi loppu, kun kahden ekan erän myllytyksen jälkeen tuli tarjolle tuttua passiivista kolmatta erää. Jypin toinen maali tuli kyllä sellaisella "emmääjaksaotasää" vastuunsiirtelyllä aiheutettua, ettei paremmasta väliä. Palolan hyökkääjätausta näkyi siinä, että Pihlmannin mailan pois pelaamiseen oli aikaa, muttei vaan ole selkäytimessä tuo liike.

Toisaalta täytyy sanoa, ettei sinänsä ollut sellaista hätää tänään missään vaiheessa, etteikö voitto olisi näyttänyt Tapparan käsissä olevan. Jotenkin tuo itseluottamus ja hyvä vire näkyy pelisuorituksissa kypsyytenä eikä liikana paniikkina. Aallon hyökkäyssinisellä kaatuneena kiekon pelaamisesta rankaistiin aika kovasti jäähyllä, kun hetkeä aikaisemmin Karjalainen kaadettiin selvemmin päädyssä. Eli sikäli tuo ja kaksi viimeistä jäähyä ei ihan ollut pelin luonteen mukaista jäähyn arvoiseksi laskettavaa, mutta sääntökirjalla perusteltavia (poislukien Mäntylän jäähy, jos se plekseihin osui...).

Voitto kuitenkin ja vieläpä sillä klassisella maalin erolla. Paremmalla viimeistelyllä päästäisiin passiiviseen vaiheeseen jo ekan erän puolessa välissä, joten passiivisuutta odotellessa