https://www.youtube.com/watch?v=XKoZnoSy-YA

Tuossa Laineen touhut eiliseltä. Taitaa olla pelin kaikki vaihdot.

11 maalintekotilannetta tuli merkattua. Jatkoajalla tuo oli vähän ylihelppoa, 3 kpl sieltä. 8 varsinaisella. Muu Tapparan joukkue sai rakennettua koko pelissä 19 maalintekotilannetta. Yli kolmasosan hoiteli Laine.

***

NHL:ssä parhaat maalintekijät ampuvat laukauksistaan perstuntumalla noin 30% ohi. Laineella jos siis on nyt 11/17, eli 35% mennyt ohi, niin ihan linjassa on. Ei mitään ihmeellistä tuossa.

Joku voisi tilastoida nuo eri ketjujen aloitusalueet jäälle mennessä. Se kertoisi paljon ja antaisi hiukan perspektiiviä tähän peliin.

Aiemmin ne jo tuossa mainitsin, mutta tässä tarkemmin:

Niukasti eniten hyökkäysalueelta:
Laine (50% OffZone - 12,5% NeutZone - 37,5% DefZone)
Ilomäki (50% OffZone - 12,5% NeutZone - 37,5% DefZone)
Peltola (40% OffZone - 20% NeutZone - 40% DefZone)

Saman verran molemmista päistä:
Savinainen (45,5% OffZone - 9,1% NeutZone - 45,5% DefZone)
Dixon (41,7% OffZone - 16,7% NeutZone - 41,7% DefZone)
Kuusela (41,7% OffZone - 16,7% NeutZone - 41,7% DefZone)

Pääosin keskialueelta:
Kaksonen (10% OffZone - 60% NeutZone - 30% DefZone)
Rauhala (11,1% OffZone - 66,7% NeutZone - 22,2% DefZone)
Karjalainen (11,1% OffZone - 66,7% NeutZone - 22,2% DefZone)

Ja sitten omasta päästä:
Järvinen (14,3% OffZone - 14,3% NeutZone - 71,4% DefZone)
Lajunen (13,3% OffZone - 13,3% NeutZone - 73,3% DefZone)
Haapala (14,3% OffZone - 14,3% NeutZone - 71,4% DefZone)

Prosentit meni aika millintarkasti ketjuittain. Koko kolmikolla lähes järjestään samat. Ainoita muutoksia aiheutti muutama hajavaihto, kun Savinaiselta irtosi hampaita. Silloin Juki stunttaili Dixonin ketjussa. Ja ihan pelin viimeisissä vaihdoissa tuli erikoiskenttää jäälle.

Kanki aloitti pakeista eniten hyökkäysalueelta, mikä oli aikas hauska havainto.

Lainaus käyttäjältä: Henkka - Syyskuu 14, 2015, 17:29:38

Erotteleeko tuo ylivoiman ja alivoiman aloitukset hyökki-/puolustuspäässä mitenkään?

Tuossa on kaikki aloitukset samassa eli erikoistilannealoitukset joutuu itse laskemaan.

Tuo oli juuri se perstuntuma, että alivoimalla aloitukset sujui ihan hyvin, mutta tasakentällisin Lajunen jostain syystä hävisi enemmän. Taitaa mennä normaalin hajonnan piikkiin. Harmi ettei tullut tilastoitua noita mitenkään erikseen.

Listasin myös maalipaikkoja, ja kun Ilves ei niitä meinannut saada mistään Tapparan puolustaessa muuten hyvin, niin nämä voitetut hyökkäyspään aloitukset tuntui sitten olevan ne parhaat paikat josta Ipan tilanteet tuli.

Otetaan erikoistilannepelaaminen erikseen peliesitykset-ketjusta.

Yksi mielenkiinnon kohde tulevalle kaudelle on, että aletaanko yv:llä laukomaan aktiivisemmin. Tällä hetkellä ei ole vielä aineistoa tarpeeksi, mutta esimerkiksi viime kevään peleissä Tapparan playoff-vastustajat laukoivat huomattavasti hanakammin viivasta ja saivat laukauspaikkoja hyökkäysalueen keskisektorista enemmän kuin Tappara sai omilla ylivoimillaan. Aalto tiedetään jo vanhastaan ja Plastinokin osoitti kaudenaluspeleissä lämärinsä tehokkuuden, ainakin sen yhden kerran kun maalinsa teki viivasta. Potentiaalia siis on, ja maskimiehinäkin ovat senoloiset miehet, etteivät helpolla siirry 1-sektorista pois kiekon tieltä.

Ilvestä vastaan ei jäänyt ylivoimasta juuri lapsille kerrottavaa, mutta eipä niitä jäähyjä tullut vastustajalle kuin yksi Kesselin kaksiminuuttinen.

2 maalipaikkaa, Aallon paikka Laineen syötöstä ja Laineen paikka Aallon syötöstä, siinä ne. Haapalan ja Lajusen maskit näissä. Tuo akseli kyllä näyttäisi toimivan hyvin. Aallolla on hyvät optiot joko laukoa tai pistää puolilämäri syöttö Laineelle vetopaikkaan.

Miten joku voi näyttää noin paksulta jääkiekkoilijalta? Onko sinne tungettu maalivahdin panssarit äijän pelipaidan alle? Järkyttävän leveä äijä ja justiinsa niin mainio maskimieheksi.

Aloitti 75% aloituksista Ilvestä vastaan omasta päästä, mutta pärjäsi aloituksissa aika huonosti. Flinck ja Riekkinen veivät Lajusta vuoronperään. Ipa sai viisi maalipaikkaa näistä hävityistä puolustuspään aloituksista, mikä oli Tapparaan yhteen verrattuna aika hurja määrä. Prosentiksi Lajuselle jäi pelistä 43.5%, mutta voitetuista suurin osa taisi olla ne harvat hyökkipään ja keskialueen aloitukset. Omissa ei kulkenut ja tässä pitää parantaa, koska Lajunen on ilmiselvästi tähän oman pään aloitusrooliin hankittu.

Maalikin oli lähellä, kun ampui kiekon tolppaan ja kiekko kimposi maaliviivaa nuollen pois maalista. Em. lisäksi hienon nousun myös esitti (oliko juuri tolppalaukausta edeltävä tilanne?).

Siellä taisi olla Laineen ohjuri välissä tuossa tilanteessa. Eli syötöille olisi päästy. Hyviä napakoita kuteja tämän tilanteen lisäksi kuitenkin taas, kolme kipaletta.

Toisaalta on tietenkin hyvä, että tässä vaiheessa kaikki pakit saavat peliaikaa ja reilun näyttöpaikan. Tiivistetäänkö esim. kauden alkaessa kiinteisiin pareihin vai jatketaanko rotaatiota?

No tietysti tiivistetään, kun SM-liigassa on sallittu vain se 18 miehen rosteri (12+6). CHL:ssä voi pelata 20 ukolla (13+7).

Rotaatiota sitten pelien välillä, Elorinne ja Mäkinen saanee tapella paikasta keskenään. TOP5 lienee saletti.

Saravo - Aalto
Bonsa - Plastino
Kanki - ?

Koko ketjukoostumuksista peluuttaisin kuitenkin Savi-Dixon-Kuusela ja Haapala-Lajunen-JMJ -kenttiä ja antaisin näille aikaa hitsautua ja kehittyä. Kolmonen on ollut hyvä ja nelosessa sitten väki kiertää.

Noista aiemmin käytetyistä ketjuista tykkäsin kanssa enemmän ja sitten kolmoseen hyvin rullaava Peltola-Ilomäki-Laine. Nyt en ymmärrä tätä Savinaisen ja Lajusen pitämistä samassa kentässä. Savinainen ei tiedä mitä pitäisi tehdä, kun Lajunen painaa täysiä omassa duunarihommassaan ja Savi-Matin pitäisi muuttua yhtäkkiä peliä tekeväksi laituriksi.

Lajunen ja JMJ kuuluu mielestäni yhteen ihan no-brainerina, koska Lajunen on Joonas Kemppaisen ja Jarno Koskirannan kaltainen jyräsentteri, joka tarvitsee rinnalleen hyvän peliä tekevän laiturin. Lajunen taas näyttäisi hyvältä aloituksissa, joissa Järvinen on ollut todella surkea jo vuosia. Näin JMJ:n ainoa heikkous saadaan pois ja pelaajatyypit tukee toisiaan.

Savinainen - Dixon/Ilomäki - Kuusela/Laine
Haapala - Lajunen - Järvinen
Peltola - Dixon/Ilomäki - Laine/Kuusela

Tuolleen ne palikat on tämän hetken perstuntumalla liikuteltavissa.

Bailenin kanssa oli ilmeisen lähellä se, että kärsivällisyys loppuu, mutta onneksi näin ei käynyt. Kun kyse ei ole mistään etukäteen tähtirooliin hankitusta pelaajasta, ei pitäisi tehdä liian hätiköityjä ratkaisuja.

Tapaus Kolomatis oli oma lukunsa ja mielestäni tämän epäonnistumisen syyt olivat moninaisia. Kun pyörä lähti pyörimään väärään suuntaan, loppui valmennusjohdon luottamus ja pelaajan itseluottamus.

Paljon myös vaikuttaa tuo kun muutetaan Amerikasta Eurooppaan ja ei olla totuttu esim syksyn ja talven pimeyshommiin. Ja jos ei jumalaare näy jenkkifutis töllöstä. En tiedä vaikuttiko Kolomatisiin ja Baileniin nämä, mutta John Maddeniin ja työkaveriini ainakin vaikutti.

Mutta Plastinon kohdalla ainakin nämä factorit ovat nollassa, kun kaveri on asunut jo 8 vuotta Euroopassa ja 3 edelliskautta Skandinaviassa (Norja ja Ruotsi).

Ei luulisi olevan mitään ongelmia sopeutua ja hyvältä näyttää.

Tänään toki Plastino oli antisankari ja sankari, hienot kaksi maalia, mutta myös tuo turha törmäily Karhusen kanssa, joka johti pelin ratkaisseeseen alivoimaan.