Näin kiihkeimpien tunteiden jo jäähdyttyä
huomiot eilisestä pelistä.
Taas tehtiin paljon töitä yhden maalin saamiseksi. Ekassa erässä varsinkin päästiin tykittämään hyvistä paikoista, mutta liian usein kudit suuntautuivat suoraan päin maalivahtia. Pari hyvää koppia tosin Niemi myös otti. Tokassa erässä maltettiin vähän paremmin hallita peliä, mikä helpottui Ojasen 2 - 0 maalin takia. Tokan erän loppu oli Tapparalta vähän flegua erätauon odottelua ja tuli vähän huonot fiilkset, mitkä karisivat lopullisesti Öhmanin illan toisen osuman myötä kolmannen erän alussa.
Maalinteko oli siis jälleen vaikeaa. Ratkaisuissa oli kyllä itua, mutta maalivahtia päin suuntautunut kuti harvoin menee maaliin. Niemi pelasi Pelicans-maalissa hyvin, ei käy kieltäminen, 40 torjuntaa. Mutta miten käy Jyppilässä, jossa on vielä pykälää parempi veskari ja sumppupuolustus vastassa?
Pelsut pelasivat juurikin Aravirtamaista kiekkoa: Vauhtia pidetään niin kovana että p..ka putoaa rattailta. Valitettavasti vain muutaman pelaajan taidot riittävät pitämään kiekon mukana tässä vauhdissa, näkyvimmin Salmela ja Jantunen. Yhdessä Pelicans-ylivoimassa Salmela vei Ojasta siniviivan tuntumassa kuusnolla ja saikin kiekon vaarallisesti maaille, mutta tulosta ei silloinkaan syntynyt. Jantunen polki kerta toisensa jälkeen keskialueelta vauhtiin, jätti kiekon siniviivalla päivystäneelle ketjukaverilleen ja luisteli itse odottamaan syöttöä maaliluukulle. Tappara torjui tämän kuvion täydellisesti, eikä kiekko tullut kertaakaan Jantuselle maalintekopaikkaan. Liian yksipuolista hyökkäyspeliä siis, ainakin Tapparaa vastaan, joka vältti hyvin tämän jäähynkalastelutaktiikan(?).
Tapparan peli toimi siis hyvin. Takuumiehenä tälle tolppien välissä torjui Lehto. Itseluottamus on taas kohdallaan, kiekot eivät tipu, pahatkaan, rännikatkot ja jopa rännipurut toimivat kuin junan vessa!
Hyökkääjistä esiin pitää nostaa Öhman kahdella maalillaan, mutta muuten näkymättömissä olleena. Laine heitti komean lätyn avausmaaliin, kun ensin Hancock oli veivannut kaksi karvaajaa kahville ja syöttänyt Laineelle B-pisteiden väliin. Ojanen oli kaksi kertaa nokikkain Niemen kanssa, ensimmäisestä maali, toisen Niemi torjui mallulla. Myös Venu sai pari namupaikkaa maalin kulmalle, mutta tällä kerralla ei ollut onni myötä. Risuja ansaitsee mielestäni Nieminen ja Pyymäki, jotka eilen eivät pärjänneet vauhdissa. Tästä johtui pari pahaa höntyilyä ulos tilanteesta ja vaaranpaikka omaan päähän.
Pakeista edukseen esiintyi Henry, jolla ei ollut missään tilanteessa kiire. Peli näytti jopa hieman flegmaattiselta, mutta onneksi vain näytti. Kyllä mies on sata lasissa mukana pelissä. Parinsa Grönvall täydensi parinsa hyvin, vaikka pari kertaa myös Grönvall liikkui hyökkäyspäässä väärin aiheuttaen vastahyökkäyksiä. Pahiten ulkona oli kuitenkin Aalto, jonka ollessa kentällä saattoi tapahtua mitä tahansa: harhasyötöstä tuliseen laukaukseen. Pakkipari Clarke - Mäntylä pelasi varmasti.
Navigaattori Tom-Tom Laaksonen päätuomarina sekoitti pelin suuntaa totuttuun tyyliinsä.
Canal+:n tiimi oli lähes jäätävä. Grönman piikitteli projektikoordinaattori Salkku Saarista kysymällä usein "verratuna sinun aikaiseen Tapparaan" ja Salkku kiersi vastauksen aina ohi kysymyksen. Heitti muuten Salkku aika vinhan totuuden nojautuen usean vuoden aikaiseen tarkkailuunsa, että tekemällä maaleja voittaa todennäköisemmin kuin puolustamalla omaa maalia! Olisi ollut hauska kuulla, miten tätä tietoa hyödynnettiin Tapparassa kausien 2003 - 2005 paritangossa. Ja asiantuntija Ika Lehkonen väläytteli mm. sanomalla, että Pelicansin seuraava peli näyttää suunnan loppukaudelle ja että tänäänkin nähty hiipuminen loppua kohti on merkki kovan ottelurumban aiheuttamasta väsymyksestä ja kuntopohjan riittämättömyydestä. Mitään hiipumista ei Pelsujen otteissa näkynyt ja tottakai Pelsujen sarjasijoitus voi parilla tappiolla pudota kympin huonommalle puolelle ja parilla voitolla taas nousta sijoille 7 -8. Ika ei huomioinut mitenkään sarjaohjelman kummallisuutta, jossa Pelicans joutui eilen pelaamaan kolmannen peräkkäisen vierasottelunsa, ja kahdesta edellisestä oli plakkariin paukkunut täydet kuusi pinnaa! Ei huonosti!
Kommentaattori Tinke muisteli, kenen Pelsujen pelaajien kanssa on tullut matsattua ja että Jantusen kyydissä on aina vauhtia, etenkin kesällä. Tapparasta mies laskee ympäripyöreää muistaen kuitenkin taas mainita Lehdon pienestä epävarmuudesta, kun mies otti B-pisteeltä takanurkkaan mallun yläpuolelle suuntautuneen kudin hanskaansa 100%:sen varmasti. Erittäin hapokasta on colajuoma joskus!