Pienen sulattelun jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että tämän ketjun otsikossa piilee nerous ja totuus: "Mutkien kautta".
Kahden pisteen välillä lyhin reitti on suora viiva ja Kärpät eteni tätä viivaa pitkin, koko kauden rauhallisesti kiihdyttäen. Moni veikkaili, että nimenomaan vaikeudet ovat marinoineet tämän kauden Tapparasta kahta edellistä kovemman, mutta sanonta "vaikeuksien kautta voittoon" todistettiin vääräksi - viimeisessä pelissä joukkue oli aivan loppu. Tappara joutui rämpimisjaksojen jälkeen pelaamaan tuloksesta koko kevät kauden ja oli enemmän ja vähemmän ongelmissa jo Lukko ja HIFK sarjoissa. Kun vielä finaalisarjakin piti kiriä 3-1 tilanteesta tasoihin, oli näistä "mutkista" yksinkertaisesti maksettu liikaa hintaa - kuljettu liian pitkä matka.
Tietyllä tapaa näen, että se oli toisen ottelun kolmas erä joka tämän sarjan käänsi. Finaalithan alkoivat ryöstöllä Oulusta ja kaksi seuraavaa erää olivat suorastaan Tapparan dominanssia, mutta tämän jälkeen joukkue romahti kolmannessa. Kärpät saivat kotiedun takaisin ja venyttivät johtoaan vielä kahdella voitolla lisää. Sarjan kiriminen tasoihin oli uskomaton suoritus, mutta lopulta liika oli liikaa. Henkilökohtaisesti Lukko-sarjassa oli koko ajan sellainen fiilis, että Tappara on joukkeista parempi, mutta Kärpät-otteluiden aikana tätä samaa varmaa tunnetta ei ollut.
Mitä tästä sitten pitää ottaa mukaan jatkoa ajatellen? Siihen ei saatu mitään selkyyttä, onko Tapolan vapauksia salliva linja parempi kuin Rautakorven totaalivalmennus, koska tulos oli identtinen. Itse kuitenkin pidän Rautakorven suoritusta parempana pelaajamateriaaleista (Tappara, Kärpät) ja pienemmästä tasonvaihtelusta johtuen. Viihdyttävämpää Tapolan kiekko parhaimmillaan oli, se on selvää.
Tapparan joukkue uudistuu ja se varmasti onkin kolmen vuoden projektin jäljiltä ihan tarpeen. Pieni huoli on siitä, että eräiden todellisten runkopelaajien parasta ennen pvm. saattoi jo mennä. Sekä tietysti siitä että moni hyvän ikäinen kärkipelaaja on vaihtamassa maisemaa. Senttereitä tulee jälleen miettiä kriittisesti ja pyrkiä saamaan vielä terävämpi kärki ykköskentällisen keskustaan. Tapparalle tuli pieniä ongelmia siitä, että lopulta meillä oli karrikoidusti 4 kakkos sentteriä. Leveyttä pitää olla, mutta myös kärkeä.
Hieno, erikoinen ja dramaattinen kausi. En muista 30+ vuoden ajalta mitään vastaavaa. Hienoa olisi kesän aikana kuulla niistä ongelmista ja vaikeuksista mitä joukkue kohtasi, mutta tuskin tästä kirjaa kirjoitetaan kun tuli vain hopeaa eikä olla Porissa.