Ihan viihdyttävä peli ja tunnetta löytyi jälleen. Surkea vastus tosin vei vähän pois mielenkiinnosta, mutta paikoitellen Tapparan peli toimi niin kuin kuuluukin. Selvästi se, että enää ei passiivisesti vetäydytä träppiin, kun vastustaja saa kiekon, tuottaa tulosta ja vaikeuksia vastustajalle. Tänään puolustajatkaan eivät juuri olleet kusessa, vaan avaussyöttö saatiin omille kovalle prosentilla.
+ Palola todisti, että laukaus lähtee suorasta luistelusta edelleen napakasti.
+ Masilla luistin liikkui ja ansaittu maali. Koko ketju pelasi upeasti yhteen.
+ Bonsa oli puolustuksen kurko.
+ Metsola. Ei ollut mikään uran helpoin nollapeli.
+ Haapala-Jormakka -akseli löysi nätisti toisensa.
+ Malinen on kyllä kova!
+ Loput, ketkä ei löydy miinuksista.
- Dixon oli ulkopuolinen ja ketju Tapparan heikoin.
- Erkinjuntin peli on kovin keskinkertaista. Läpiajosta ei lopulta saanut edes yritystä.
- Pelin alku. Kymmenen minuutin jälkeen alettiin pelaamaan ja oli tuuriakin, että peli oli 0-0.
- Sai taas repiä ja koukkia niin maan perkeleesti. Tappaa vauhtia pelistä tehokkaasti. Ja Koskirannalle 10min filmaamisesta avauserässä ei olisi ollut väärin.
Ja laitetaan vielä, että tänään lähellä Tapparan vaihtoaitiota istuneena pisti silmään, että ketkä puhuivat ja tsemppasivat paljon, heittivät yläfemmoja ja kopautteli kaverillisesti mailalla. Positiivisesti erottuivat Peltola, Haapala, Bonsaksen, Kankaanperä ja Elorinne. Siinä joukkueen sielu?
Tänään riitti 95% keskittyminen helppoon voittoon. Mutta huomenna on peli uusi ja mm. lepuutettu Lasch kehissä.