Olipa peli, ja osoitus siitä, että henkisen kantin ja luonteen ollessa kohdallaan peli todellakin kestää vähintään sen 60 minuuttia. Pahatkaan munaukset eivät joukkuetta lannista, siitä saatiin jo viime peleissäkin viitteitä ja nyt se tahtotila sekä henkinen kovuus näyttäytyi myös ratkaisevien maalien muodossa.
Tappara oli pelivalmis heti alkuun ja kaksinkamppailuja voitettiin sekä saatiin painetta hyökkäyspäähän, mutta paine jäi näennäiseksi. Kärpät saivat vähemmistä hyökkäyspään tilanteistaan luotua vaarallisempia paikkoja ja olihan siinä tyhjää maaliakin jo tarjolla, mutta säilyttiin takaiskuilta. Kärpätkin sai erän loppua kohden painostusta aikaiseksi ja erä oli melko tasainen. Toinen erä jatkui ensimmäisen erän lämpöisillä, tasaista oli siinäkin. Tapparalle tarjottiin ylivoimaa, mutta Erkinjuntti kyllä luvalla sanoen yritti turhan optimistisia syöttöjä Kuuselalle läpi Kärppien tiiviin alivoiman eikä niistä sitten tahtonut mitään tulla. Palola pääsi pari kertaa vetämään hyvin, mutta tulosta ei tullut. Tappara onnistui erän loppuun tekemään tärkeän johtomaalin suoraviivaisesta hyökkäyksestä ja tässä vaiheessa pystyi olemaan luottavainen Tapparan peliä kohtaan.
Kolmanteen erään paketti sitten ikävä kyllä meinasi levitä aika pahasti. Bailen sai melko heppoisen jäähyn, josta Kärpät rokotti seitsemässä sekunnissa ja sitten tuli pari karmeaa merkkausvirhettä puolustuksessa ennen viimeistä kymppiä. 2-1-maalissa Tapparan puolustustasapaino oli aivan liiaksi oman maalin takana, kun kolme tapparalaista oli oman maalin takana ja Junttila pääsi sitten vetämään parhaasta sektorista kuin jossain konsolipelissä ikään. Siitä pari minuuttia ja Huml jäi yksin maalin eteen – Bailen tuli paikalle, mutta teki mitä? Ei mitään, maila pystyssä tuli katsomaan kun tehdään maali. Tilanne olisi ollut vielä pelastettavissa, jos Bailen olisi edes yrittänyt puolustaa Humlin mailan pois, mutta ei kelvannut.
Lopussa tuli kuitenkin esiin joukkueen henkinen kovuus ja moraali. Ei lannistuta pahoistakaan virheistä, vaan pelataan peliä niin kuin osataan ja näytetään luonnetta. Helvetin kova suoritus liigakärkeä vastaan, ei voi muuta sanoa. Bailenin kavennusmaali oli jälleen tuttua Bailenia, tarkka kuti maskin takaa. Tasoitusmaali oli henkisesti todella kova suoritus, lähdetään omista, mutta värkätään väkisin maali yksinkertaisin eväin lopulta riparista maalin edestä. Tappiotilannepelaaminen on Tapparalla ollut läpi kauden vahvaa ja nyt se onnistui yhdessä tiukimmista paikoista tähän asti tällä kaudella huipentuen lopulta rankkarikisavoittoon.
Vastakkain oli kaksi eri pelityyliin luottavaa joukkuetta ja Tappara onnistui omalla tyylillään hoitamaan pelin voitoksi. Tapparan peli vahvistuu tunteen noustessa ja nyt siitä saatiin hieno osoitus, kun kliininen peli nöyrtyy hengen edessä.