Eilen muuten tapahtui juuri sama ongelma, mistä aikaisemmin tuolla fanitoiminta-alueella oli puhe. Ottelua ei ollut pelattu kuin minuutti ja 15 sekuntia, kun SiniOranssien ja fanikatsomon puolen kannatusrytmit sekosivat.
Mistä se tunne siihen peliin parhaimmillaan tulee? Tunnelmasta. Eli ei mitään toivoa.
Ei mikään vierasjoukkuekaan pelaa "tunteella." Miten voimme odottaa tunnetta, jos tunnelma hallissa tosiaan on kuin kappelissa. Eilinen sen suhteen mielestäni todellinen pohjanoteeraus.
Viime viikon tiistain TPS-matsi oli silti tunnelmaltaan vieläkin reippaasti huonompi kuin eilinen. Eilen sentään oli havaittavissa, että jotkut yrittivät kannustaa ja saada muita lähtemään mukaan koko pelin ajan. Viime viikolla oli kyllä sangen harras meininki eikä ollut edes näitä harvoja yrittäjiä.
Mielestäni SO taisi koko ottelussa olla äänessä 3-5 kertaa ja nekin sellaisia 4-8 sekuntin pätkiä. Fanikatsomossa oli hiljaista ja siinä välissä päädyssä oli yksi lyhyttukkainen nuorimies innokaasti yksin äänessä saamatta ketään mukaan. Syvissä vesissä eletään katsomossakin.
Ne Jypin pikkubussiin sopivat fanit piti kovempaa äänetä kuin ne lasketus 4300 muuta.
Peli sinällään oli viihdyttävää (ei ehkä huippuhokkia) ja voittokin tuli joten kannatukselle olisi ollut tarvetta.
En tiedä missä katsomonosassa olit, mutta ottelua keskiviivan tietämillä seuranneena panin merkille, että kyllä SiniOranssit läpi pelin eilen yrittivät kannustaa. Heitä oli vaan kovin vähän, joten välttämättä tuohon ei niin äänekkääseen kannatukseen ei huomio niin hyvin kiinnittynyt. Ja sitten oli tietenkin tämä yksinäinen heppu jossain C2 tai fanikatsomon paikkeilla ylhäällä, joka yritti kunnioitettavasti läpi pelin saada yleisöä mukaan. Hattu päästä tälle miehelle, kun jaksoi innokkaasti huutaa läpi pelin vaikkei ympärillä oikein porukka lämmennyt. Ääni kuului niin hyvin, että ei tuollaisia montaa tarvittaisi samoille nurkille, niin saataisiin jo meteliä ja varmaan ympärillä oleviakin heräämään kannustukseen.
Jypin pikkubussin fanit saivat suunnilleen samanlaisen metelin aikaan, mikä sinänsä on kyllä äärettömän surullista.