Ipa-pelissä Tappara pyrki selvästi nopeampiin ratkaisuihin hyökkäysalueella kuin viime kaudella, eikä harjoituspeleissäkään ihan näin suoraviivaisia oltu. Kun viime kaudella pienistä kulmista kiekon toimittaminen maalille vaikutti olevan lähes kiellettyä, niin nyt Kolppaselle heiteltiin jonkin verran kiekkoja huonoistakin asemista. Ne olivat vaan liian usein lähes suoraan räpylään ammuttuja karkkeja, joista ei tullut irtokiekkoja mikä olisi laittanut Ilves-puolustusta hajalle. Maalille oltiin aina menossa ainakin näennäisesti, mutta kun pienistä kulmista ammutut vedot olivat liian helppoja ja keskeltä viivasta ammutut blokkasi usein jo puolustus, niin liian hampaaton Tappara kokonaisuudessaan oli, keskelle ei vaan päästy tai menty. Kolmannessa erässäkin vaarallisia paikkoja oli joukkueilla suunnilleen saman verran vaikka Tapparan takaa-ajajana olisi pitänyt pystyä niitä enemmän luomaan. Ilves pyrki hanakasti vastaiskuihin ja sai haavoitettua liian helposti Tapparaa niillä.
Mitä tänään pitää tehdä toisin niin ainakin laukausten laadun pitää olla parempi. Kaipasin jo viime kaudella välillä tilanteita joissa Tappara olisi sinnikkään huippupaikan hakemisen sijaan horjuttanut vastustajaa toimittamalla kiekkoa vaan yksinkertaisemmin maalille, etenkin peleissä joissa huippupaikan luominen oli hankalaa ja kesti pitkään. Mutta jos ammutaan vaan liian helppoja kuteja eikä päästä häiritsemään maalivahtia maalinedusliikenteellä, tästä ei ole paljon apua.
Viime kaudella kesti jonkin aikaa että Tappara sai kiekollisen pelitavan toimimaan kun pelin tempo kasvoi sarjan alettua. Nyt kun pelitapaa on nopeutettu ja suoraviivaistettu, pelaajilla on taas pieniä sopeutumisvaikeuksia. Eikä asiaa edesauta yhtään se että huippusenttereitä lähti kaksi mutta ei toistaiseksi ole tullut yhtään tilalle. Toivotaan asiaan parannusta jo tänään.