Nykytilanne liigassa olosuhteiden osalta on mikä on, ja hallinnollisten seikkojen osalta tämä kiintiön täyspoisto oletettavasti helpottaa vähän tilannetta. Onhan se kiintiö jo jonkin aikaa ollut koskeva vain EU:n ulkopuolelta tulevia, mutta EU-pelaajien rajoittamattomuus ei ole mitään invaasiota SM-liigaan aiheuttanut siltä osin. Skouttaustoiminta tulee korostumaan entisestään, niin kuin nyt HIFKin kohdalla nähtiin, kun McLean lähti peliäkään pelaamatta elämänsä tilaisuuden perään KHL:ään. Valmiiden ulkomaalaisten tähtien, joilla ei ole mitään sidettä sopimuksen kohteena olevaan seuraan, kanssa sopimusten tekeminen on todistetusti riskialtista ja rekrytoinnin vaatimustaso täytyy suhteuttaa lähtemisriskiin.
En tiedä, kuka/mikä liiga aikoinaan ensimmäisenä kehitti ulkomaalaiskiintiö-termin ja mitenkä se on kiekkomaailmaan levinnyt, mutta sen tiedän, että olosuhteet jääkiekkomaailmassa ovat siitä muuttuneet, niin kuin esimerkiksi edellä ja SM-liigan nykytila-ketjussa on viimeisimpiä muutoksia pohdittu liittyen KHL:ään. Ulkomaalaiskiintiöön liittyen, KHL:n laajentumisen lisäksi pohdinnan alle voi SM-liigan osalta ottaa seuraavat seikat:
SM-liigan joukkuemäärän kasvaminen 2004, kun KalPa tuli mukaan ja on hiljalleen kehittynyt materiaalin osalta Mestis-joukkueesta täysveriseksi liigajoukkueeksi, jolloin SM-liigaan tarvitaan luonnollisesti enemmän pelaajamassaa. Samaan aikaan kotimainen huippupelaajatuotanto on hiipunut ja ulkomaalaiskiintiön eräs tarkoitus turvata kotimaisille pelaajille pelipaikka kotimaastaan on osaltaan edesauttanut pelaajatuotannon hiipumista laskemalla perusvaatimustasoa niin joukkueeseen pääsemisen kuin vastuksen tason osalta.
14 joukkuetta vaatii enemmän pelaajia kuin 13 joukkuetta ja kun kaikki SM-liigaseurat pyrkivät liigatason materiaaliin, samanaikaisesti kaikkien muiden perinteisten eurooppalaisten sarjojen kanssa, jonkun maan liiga kärsii ja kärsijä löytyy helpoiten maasta, jonka liigassa on rajoitteita. Tärkeimmistä rajoitteista raha on yksi ja nämä rajoitesäännökset muiden maiden pelaajia kohtaan ovat toinen. Sveitsin liigassa on ulkomaalaiskiintiö, mutta siellä rahan voima ja verotus lisäävät parhaiden pelaajien kiinnostusta. Ruotsissa oli ulkomaalaiskiintiö (poistuu ensi kaudeksi) ja rahallisia rajoitteita Sveitsiä enemmän, mutta Ruotsin pelaajatuotanto on säilynyt vakaana eikä ole ollut tarvetta hakea väen väkisin ulkomaanapuja korjaamaan tasoa. KHL (entinen RSL) nauttii sekä rahallisesta voimasta että pelaajatuotannon paljoudesta.
SM-liigan ulkomaalaiskiintiö on muuttunut aikojen saatossa ensin kaikki ulkomaalaiset ulkomaalaisiksi laskevasta viiden kiintiöstä EU-pelaajien määrää rajoittamattomaksi, mutta EU:n ulkopuolelta kolmeen pelaajaan rajoittavaksi. Eli kiintiö on käytännössä höljentynyt, mutta EU:n ulkopuolisten pelaajien määrää on säännöstelty entistä tiukemmin ja EU-pelaajien rajoittamattomuus liittyy laajempaan yleiseen lainsäädäntöön työvoiman liikkuvuudesta. EU-laiset huippupelaajat eivät ole löytäneet tietään SM-liigaan, koska kilpailulliset tekijät suhteessa muihin huippuliigoihin ovat SM-liigan osalta heikentyneet, esimerkiksi ruotsalaisen pelaajamassan tasapaino NHL:n ja muiden liigojen välillä on kääntynyt enemmän NHL:n suuntaan, eikä KHL:n ruotsalaisedustus ole suhteessa lähelläkään suomalaisedustusta, kun taas NHL:n kohdalla tilanne on täysin toisinpäin Ruotsin ollessa Euroopan hallitsevin ja tuotteliain pelaajamassan osalta.
Pohjois-Amerikasta on löydettävissä toisaalta cepiksia, toisaalta connolyja ja moseksia, mutta viimeksimainitut edellyttävät verkostoja ja hyvää skouttaamista. Samaan aikaan seurat eivät saisi vähentää huomiotaan juniorituotannosta ihan jo suomalaisen kiekon tulevaisuuden vuoksi, on mielenkiintoista nähdä ja seurata, missä laajuudessa seurat tulevat toimimaan nyt ilman ulkomaalaisrajoituksia.
Aihe: SM-liigan ulkomaalaiskiintiö poistumassa? (Luettu 5001 kertaa)