Kuuselan pelistä mielestäni paistaa se, ettei vaan maistu. Ei yksinkertaisesti maistu. Jos maistuu, on aika mautonta. Työnteko on jäänyt johonkin ja peli on muutoinkin yksitoikkoista. Selkärangasta tulevalla taidollaan pärjää kohtalaisesti, mutta mitään sen ylimenevää ei näy. Miksi, en tiedä. Mutta on parhaimmillaan yksi liigan viihdyttävimmistä pelaajista; taitava, nopea, taistelija. Tällä hetkellä ei vaan tunnu napostelevan. Kyllä harmittaa pelkästään itsenikin puolesta.
Viime kaudella näin Kuuselan Prismassa. Muistan kristallinkirkkaasti, että se oli jonkin (Kuuselalta) erinomaisesti menneen ottelun jälkeinen päivä. Hän meni iltapäivälehtiständille ja tuntui kaivavan jääkiekkosivuilta leijonat ja lampaat -osion esiin. Luultavasti löysi sieltä itsensä.
Tähän loppuun voisi heittää jotain metaforaa ja kaskua itsensä löytämisestä, mutta en osaa juuri nyt pukea sellaista sanoiksi.
