Ranskaa vastaan Suomen pelinopeus kaikkinensa oli heikolla tasolla. Ranska pyrki iskemään fyysistä painetta Suomen pelaajiin ja tuntui, että esim. Mäntylä taikka Kukkonen olisivat olleet kontaktinvastaanotossa kuin munat kainalossa (kanan-). Taklauksiin ei oltu valmiita, ranskalaisen tullessa päälle Mäntylältä meni heti tasapaino oman maalin takana ja kontaktin jälkeen Kukkonen pyörähti 360 laidan lähellä, pieniä asioita, joista perusteiltaan heikompi vastustaja saa tunnetta kun huomaa, että vastustaja pelaa varovaisesti.
Tottakai Ranska pelasi hyvin puolustussuuntaan, mutta siinä kyllä edesauttoi Suomen hidas pelitempo ja hätäiset syötöt. Ylivoimaa ei menestyksen toivossa pyöritetä jatkuvilla syötöillä maalin takana ja korostetusti hakemalla samaa "syöttö maalin kulmalta kulmalle"-kuviota. Ranskaa vastaan se toki toimi, mutta lopulliset kuviot pystyi jo ennustamaan baarin screeniltäkin kymmentä sekuntia ennen sitä maalin kulmalle syöttöä. Kuvio on niin helposti arvattava, että USA+paremmat pelaa sen varmasti pois.
Ortio pomputti liikaa ja ykkösmaalivahti on viimeistään nyt selvä, tokkopa siitä epäselvyyttä oli ennen Ranskaakaan, kunhan vaan annettiin mahdollisuus Ortiollekin saada kunnon tuntuma alle ennen mahdollista pakkorakoa peluutuksen suhteen. Raannalla mennään nyt loppuun asti.
Viitaluoma sai maalin, mutta pelitavallinen taso ei kokonaisuudessaan riitä kakkoseen. Tässä lyhytkestoisessa turnauksessa pitäisi mun mielestä ottaa radikaalit keinot käyttöön, niin kuin runkosarjan Tapparassakin, kärjistetysti. Jos joukkueen peli toimii kokonaisuudessaan, se on se ja sama kekä siellä nelosen keskellä on, kunhan osaa perusasiat jääkiekosta. Viitaluoma pienemmälle tasakenttävastuulle neloseen ja Kontiolan jälkeen potentiaalisin sentteri Koskiranta kakkosen keskelle samalla aalto- ja nopeuspituudelle kuin Salminen ja Savinainen/Pihlström.
Ei tällä sapluunalla ja materiaalilla voida ottaa määrättömiä riskejä kovempia maita vastaan ja elää toivossa, että ykkönen hoitaa paineistamisen ja muut menee siinä joukon jatkona, kunhan eivät kiekkoja menetä. Ratkaisuvoima korostuu lyhyessä turnauksessa ja nyt sitä voimaa pitäisi keskittää oikeiden yksilöiden ympärille. Joukkueen ulkopuolelta vahvistuksia ei kannata suurempia enää odottaa, eihän hyökkäyksessä ole auki kuin yksi paikka enää.
