Kannan oman vaatimattoman panokseni tähän surkuhupaisaan ketjuun, jonka välitöntä sulkemista lämpimästi kannatan. Nyt kun moderaattori olen, niin pitäisikö se tehdä heti? No, laitetaan nyt tämä pieni pläjäys tänne vielä.
Nyt kun Pääsiäisenä on aikaa tusata kaikenlaista, referoin Pekka Karvosen vajaat kaksi vuotta sitten tekemän tutkimuksen ydinkohdat, koska ne tavallaan sopivat hyvin tälle sivustolle ja tähän ketjuunkin. Varsinaisen tutkimuksen voitte halutessanne lukea osoitteesta
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05097.pdf.
Pekka Karvonen tutki Tapparan ja Ilveksen kannattajien mielikuvia ja taustoja otsikolla
”Tappara vai Ilves Seuravalinta ja alueellinen identiteetti Tampereen jääkiekkoseurojen kannattajien näkökulmasta”. Työ tehtiin kesäkuussa 2011 Pro gradu-tutkielmanTampereen Yliopistolle.
Karvonen kertoo tutkimuksen alussa olevansa puolueeton, mutta tehneensä työn Ilves-Hockeyn aloitteesta. Ehkä sen takia hän on ollut Ilves.com –sivun keskusteluosion käyttäjä (Lähde: Google hakusanoilla Pekka Karvonen Ilves. On huomioitavaa, että Karvosella ei ole lainkaan kirjoituksia ko. palstalle).
Puolueettomuudestaan hän toteaa itse seuraavaa:
”Hyvän tutkimuksen on oltava myös objektiivinen eli puolueeton. Tutkimukseen liittyy aina tutkijan subjektiivisia valintoja koskien esimerkiksi tutkimusmenetelmää, kysymysten muotoilua, analysointimenetelmiä tai raportointitapaa. Tutkijan pitää huolehtia, että omat poliittiset tai moraaliset vakaumukset eivät vaikuta näihin valintoihin. (Heikkilä 1998, 31.) Tässä tutkimuksessa objektiivisuutta edesauttaa se, että tutkija ei ole kummankaan kohteena olevan jääkiekkoseuran kannattaja. Tutkimus on lähtenyt liikkeelle Ilves-Hockeyn aloitteesta, minkä lisäksi Tamhockey avusti kyselylomakkeesta tiedottamisessa. Tutkimus on tehty tieteellisistä lähtökohdista, joten seuroja käsitellään tutkimuksessa objektiivisesti ja tasapuolisesti.” (Karvonen, s. 17).Tutkimuksen alkuosassa käsitellään lähinnä kannattajien mielikuvia ja tutkimuksen lopussa faktoja. Sivulle 59 saakka Karvonen puhuu lähinnä mielikuvista, joiden keskeisin johtopäätös on kiteytetty näin:
”vaikuttaa siltä, että kannattajien itseymmärryksessä kilpailijajoukkue sijoitetaan tietyllä tapaa periferiaan, oman seuran kannatusalueiden sijaitessa muualla (Karvonen, ss. 89).” Faktoista Karvonen toteaa seuraavaa:
”Seurojen kannattajaryhmien eroja tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että tamperelaisten osuus on Ilveksen kannattajien keskuudessa isompi kuin Tapparan fanien joukossa. Vastaavasti Tapparan kannattajista asui Pirkanmaan ulkopuolella hieman Ilveksen kannattajia suurempi osuus. Tampereen ulkopuoliselta Pirkanmaalla asuvien kannattajien määrä oli molempien seurojen kohdalla lähes samansuuruinen. On myös huomioitava, että Tapparan kannattajien suuremman määrän vuoksi on jo lähtökohtaisesti todennäköisempää, että Tapparan kannattajia löytyy tutkimuksessa laajemmalta alueelta kuin Ilveksen kannattajia (Karvonen, ss. 60-61)”.”Kyselyaineiston lähes tuhat vastausta antavat hyvän pohjan tutkia seuravalintaan vaikuttavia asioita Tapparan ja Ilveksen kannattajien keskuudessa.” … ”ero Pirkanmaan ulkopuolisten kannattajien määrässä Ilveksen ja Tapparan välillä on yllättävän pieni, ottaen huomioon kuinka vahvaksi kannattajat mielsivät Tapparan suosion Ilvekseen nähden muualla Suomessa. Lisäksi Tampereen ulkopuolisella Pirkanmaalla asuvien kannattajien osuus ei Tapparan kohdalla ole juurikaan Ilvestä suurempi, vaan Ilvekselläkin on tutkimuksen perusteella paljon pirkanmaalaisia kannattajia (Karvonen, s. 75-91).”
”Kokonaisuutena Tampereen alueella tuloerot ovat muuta Pirkanmaata, sekä maan keskitasoa suuremmat (Tampereen kaupunki 2011). Tutkimuksen perusteella sosiaalinen asema ei kuitenkaan ole tamperelaisia seuroja erottava tekijä. Tapparan ja Ilveksen suhteellisen tasaisesti jakautuva kannatus Tampereen kaupungin alueella vahvistaa käsitystä ”luokkaerojen” tai sosiaalisen taustan pienestä merkityksestä suosikkiseuran valintaan Tampereella. Vastausten perusteella molempien seurojen kannattajakunnat ovat hyvin homogeenisiä keskenään, sillä esimerkiksi keski-ikä ja ammattijakauma ovat molemmilla kannattajaryhmillä lähes identtiset. Alueellisia eroavaisuuksia seurojen kannatuksessa ei pääse siis sosiaalisen taustan myötä syntymään. Kannattajat eivät myöskään itse koe, että esimerkiksi sosiaaliluokalla on vaikutusta seuravalintaan. Perhe on tärkein suosikkiseuran valintaan vaikuttava tekijä Ilveksen ja Tapparan kannattajien keskuudessa, ja seuravalinta suoritetaan usein alle kouluikäisenä (Karvonen, s. 89-91).”Tutkimuksensa lopuksi Karvonen toteaa, että:
”tässäkin tutkimuksessa kartoitettiin ensin Tapparan ja Ilveksen kannattajien mielikuvia sekä myyttejä seurojen kannatuksesta, jonka jälkeen kvantitatiivisilla menetelmillä pyrittiin vahvistamaan tai kumoamaan näitä uskomuksia. Mielenkiintoisia ja yllättäviäkin yksityiskohtia nousi esille lukuisia, kuten vaikkapa alle kouluikäisenä suosikkiseuransa löytäneiden Tapparan kannattajien suuri määrä. Yleinen ajatus siitä, että ilvesläiseksi synnytään ja Tapparan kannattajaksi ryhdytään, ei siis saa tukea tutkimuksesta. Toinen vastaava myytti liittyy seurojen suosioon itä-länsi-akselilla. Tulosten perusteella seurojen kannatus itä-länsi-akselilla jakautuu päinvastoin kuin kannattajat itse ajattelivat. Länsi-Tampere näyttäytyy yllättäen Ilveksen alueena ja itäpuoli Tapparan seutuna (Karvonen, s. 95).”Kokonaisuutena arvioituna Karvosen tutkimustyö on viihdyttävä ja kannattaa lukea. Tutkimus polkee jonkin verran paikallaan, joka ilmenee esimerkiksi siinä, että Koivistonkylän, Keskustan tai Tesoman kannattajakuntien osuuksista kerrotaan noin satasivuisen loppuraportin alussa, keskellä ja lopussa, ilman merkittävää lisäarvoa. Toteamukset eivät siitä syvene vaan ”polkevat paikallaan”. Tutkija on jättänyt tutkimuksestaan Atalan kaupunginosan kokonaan huomioimatta (ja toteaa virheen itsekin, ss. 53-54), joka heikentää esitettyjä tuloksia jonkin verran.
Karvosen tutkimuksen liittyy joitakin epätarkkuuksia. Tutkimuksen (ss. 32–33) mukaan TBK ja Tappara ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pelanneet pääsarjassa kaudesta 1942–1943 asti. Putoaminen mainitaan nimenomaisesti Tapparan osalta kertomalla, että
”1964 voittamansa mestaruuden jälkeisellä kaudella Tappara jäi kuitenkin sarjassa viimeiseksi ja putosi Suomen sarjaan, josta joukkue kuitenkin nousi heti seuraavaksi kaudeksi takaisin pääsarjaan.” Syystä tai toisesta Karvonen ei mainitse Ilveksen vastaavaa sarjasta tippumista ja paluuta koskevaa tietoa lainkaan, vaikka näin tapahtui noin kymmenen vuotta ennen TBK:n tippumista. (Lähde:
http://ilves.com/?page_id=517).
Omituisen olon tutkimuksesta jättää (Karvonen s. 32.) Tapparan viime aikaiseen menestymiseen liittyvä toteamus:
”Tappara toki voitti mestaruuden vuonna 2003, hopeaa vuosina 2002 ja 2001 sekä pronssia 1990”. Itselleni nousee lauseesta heti kaksi kysymystä: 1) Miksi Karvonen luettelee Tapparan lähihistorian, mutta ei mainitse kauden 2007-2008 pronssia lainkaan (tutkimus tehty 2011). Tutkija voi tietysti olla niin puolueeton, ettei seuraa jääkiekkoa lainkaan, eikä siksi huomannut, että toinen seuroista on voittanut mainitun pronssin muutama vuosi ennen raportin kirjoittamista. Mene tiedä. Kysymys 2) Miksi käyttää sanaa toki, ellei halua vähätellä Tapparan selvästi Ilvestä parempaa menestystä viimeisten kymmenen-parinkymmenen vuoden ajalta. Paha sanoa. Uskotaan tutkijan etiikkaan, vaikka tilaustyö onkin.
