Pelicans - Blues sarja on vaikea arvioitava.
Pelsu-Kärpät sarjalle leimallista oli se, että kumpikaan joukkue ei pelillisesti vakuuttanut. Yritystä ja vauhtia oli paljon ja taitavia yksilöitäkin, mutta peleissä mentiin päästä päähän, taklattiin, sikailtiinkin, karvatiin syvään jne. Yleisön kannalta hyvää old time hockey meininkiä, mutta ei kliinisen älykästä pelikirjakiekkoa.
Mutta nyt Pelsuille tulee vastaan Blues, joka on erittäin taktinen joukkue ja pystyy puolustamaan viisikkona tiiviisti. Se hallitsee myös kiekonhallintapelin, jos niin haluaa. Bluesilla on kovat näytöt viime keväältä, jossa se kellisti kevyesti hivenen Pelikaaneja muistuttavan Ässät, mutta myös täysin erilaista peliä pelaavan kaavamaisen JYPin. Molemmissa sarjoissa Bluesin pelitapa puri täydellisesti vastustajaan, neutraloiden niiden heikkoudet. Tähän on täydet mahdollisuudet myös nyt.
Bluesin kysymysmerkki on maalivahtipeli, sillä puolustusorientoitunut joukkue joka lähtee aavistuksen altavastaajana taidollisesti kaipaisi 1. luokan MV-peliä, hoitamaan AV-pelit ja kenttäpelaajien yksilövirheet. Mielenkiintoinen juttu on myös Suomen tämän hetken kuuluisin lonkka, eli Hovisen pelikunto. Ja Blues on siitä V-mäinen porukka, että se ei epäile ajaa maalivahdin yli jos se on muodostumassa esteeksi omalle menestykselle. Nyt kun Hovisen vajaa pelikunto on tiedossa, niin pahaa pelkään että maalille ajetaan taas surutta. Jos Hovinen telotaan ulos, on MV-pelikin tasan joukkueiden kesken.
