* Erittäin harvinaiset fiilikset illan paikallispelistä. Tapparan peli on loksahtanut aika komeasti uomiinsa hyvin levätyn joulun jälkeen. Mitään syytä minkäänlaiseen hyvänolon tunteeseen ei pitäisi olla, sillä käytännössä jokainen peli on kuuden pisteen ottelu ja kaikista peleistä olisi melkein jotain raavittava irti, mikäli kympin sakkiin halutaan, ja sinnehän halutaan. Parantunut liike ja järkevöitynyt avauspeli sekä ilmeisesti hieman muuttunut karvauspeli (?) on tuonut Tapparalle pisteitä hankalistakin paikoista (Oulu, Helsinki). Lisäksi toimineen puolustuksen ohella vastustajan rysään on saatu tarvittava määrä maaleja aikaan, joten ei ihme että tuloksena on voittoja ja hienoja takaanousuja mm. IFKoota vastaan. Eniten ehkä lämmittää se, että voitot on nimenomaan otettu parantuneilla otteilla.
Yleensä ei kovin suurta luottoa löydy näihin paikallisiin, vaikka viime kaudella niitä vietiinkin ja tälläkin kaudella voitot ovat meille 2-1. Sataan kertaan sanottua, mutta täysin oma maailmahan nämä paikalliset ovat etenkin Tampereella. Ennakkosuosikin asema ei merkitse käytännössä mitään, pelit ovat joka kerta yhtä arvaamattomia. Peliin valmistautumisessa paremmin onnistunut poppoo nämä yleensä kuittaa itselleen. Toisaalta Ilves on pari kertaa jo panikoitunut ja hävinnyt vaikka onkin johtanut ja hienokseltaan vienyt peliä.
Tapparan kokoonpano alkaa taas näyttää liigakelpoiselta. Varsinkin kun otetaan huomioon, että useat alkukaudesta rankasti alisuorittaneet pelaajat ovat vihdoin nousseet sille tasolle, missä heidän odotetaan pelaavan. Toisaalta ihmettelen että Helsingissä hienon esityksen rykäissyt kokoonpano pistettiin näinkin paljon uusiksi. Mutta eipä noita terveinä viitsi katsomossakaan istuttaa. Parhaat pelaa.
* Tosiaan aika skeptisesti näihin paikallisiin yleensä suhtautuu. Tänään en kuitenkaan usko, että Ilveksestä on meille vastusta, jos vaan pelataan edes lähelle omalla tasolla. Rutiinitason noston myötä Tappara korjaa pisteet ehjän esityksen jälkeen 1-4.
Äänestys