Ensimmäisenä on todettava, että tämä oli "Hirvosen ajan" ehjin 60 minuuttinen Tapparalta. Jos suoritustaso on jatkossa tämä, ei Dufvan lanseeraamassa realismitavoitteessa (10.) pitäisi olla mitään ongelmia. Toiseksi täytyy todeta, että Blues oli syystä tai toisesta jokseenkin vaisu, mutta ei oteta mitään pois Tapparan joukkueen hyvästä pelistä.
Jotain havaintoja:
- Silmiinpistävin piirre oli virheiden vähyys koko pelin aikana. Tällä kaudella näkyneet pakkien koomailut loistivat poissaolollaan.
- Olin näkevinäni, että keskialueen puolustuksessa alin hyökkääjä oli nyt lähempänä pakkien linjaa. Täten pelin alla lähes aina 3 pelaajaa, eikä keskialue vuotanut kuin seula.
- Toisessa erässä Tapparan jäätyä hieman puolustusasemiin, heittivät pakit useamman korkean "ropellin", jos ei kunnon syöttölinjaa ollut. Tämä oli mielestäni uutta Tapparan pelissä ja osaltaan varmasti vähensi pakkien hätäreitä vastustajan lapaan.
- Esitys oli kaikenkaikkiaan vahva, leveällä rintamalla - heikkoa lenkkiä ei ollut. Erkinjuntti taklasi, Mäntylä heittäytyi kiekkojen eteen, Kaijomaa tykitti jne. Jokainen pelaaja Barkovista Tenuteen pelasi hyvällä yrityksellä ja asenteella, mutta myös järjellä ja maltilla.
Ainakin meille Tappara sai tällä esityksellä myytyä pari matsilippua lisää. Koskahan viimeksi ei v..harmittanut kun tuli hallilta kotiin?