Oli se sitten Dufvan ansiota, tai vaihdoksen tuomaa herätystä, mutta Tappara pelasi todella ehjän ja ennen kaikkea virheettömän pelin tänään Bluesia vastaan. Pakit eivät tunaroineet kiekon kanssa, keskialue piti aiempaa paremmin ja hyökkäyspelissä puolustusvalmius pysyi. Ylivoimassakin kiekon hallinta oli jo kohtalaista. Tapparalla on ei ole juurikaan huippuyksilöitä, joten joukkueella ei ole varaa heikkoihin lenkkeihinkään. Pelin pitää olla varmaa ja tasaista kaikilla kentällisillä, koska ei voi luottaa siihen että ykkönen tekee parit maalit, jos joku toinen vitja niitä päästää. Tänään tuo onnistui ja nyt toivo onkin siinä, että laatu säilyy aiempia vuosia tasaisemmin.
Ja kyllähän Riston läsnäolo penkillä on eri luokkaa kuin parilla edellisellä valmentajalla. Tiukkaa ohjeistusta tuli jokaisella mainoskatkolla viimeiseen sekuntiin asti, kuten myös vastustajan ottamalla aikalisällä. Tuntuu pikku jutulta, mutta itse olen ihmetellyt tiettyjen valmentajien tapaa seisoskella tuppisuuna TV timeouttien aikana. Jos ei taktisella puolella ole ohjeistettavaa, niin valmentaja voi ainakin pitää huolen ettei intensiteetti herpaannu näillä katkoilla, jotka ikävästi usein katkaisevat pelin esimerkiksi kesken hyvän painostusjakson. Lisäksi pisti silmään, että aikalisän aikana joka jätkän persus nousi penkistä kuuntelemaan Dufvan ohjeita, vaikka tiedossa oli ettei kaikille enään peliaikaa olekkaan tarjolla.
