Vai että soihtuja ja savuja. Onhan ne hienoja. Se jalkapallosta.
Jääkiekon puolella toteuttaminen on hankalampaa. Varsinkin nyt, kun tuttu Koulukatu on vaihtunut Hakametsän pyhättöön, ja niin ollen saatu katto pään päälle. Yritäpä sauhuttaa järjestysmiesten huomaamatta, paras vaihtoehto lienee vessa kesken pelin. Kerran päästin itse savuja ilmaan, kyse oli Tapparan pleijarimatsista muutama vuosi takaperin. En aikonut polttaa niitä hallin sisällä, vaan tupruttelimme porukalla matkalla hallille. Päästiin n. 300 metrin päähän, kunnes järkkäri nappasi patukan, ja lopetti ilomme lyhyeen.
Rekvisiitta on upeaa, pidän siitä, että ihmiset tuovat väriä katsomoon. Helposti se hoituu mm. peruukeilla ja fanipaidalla. Uskoisin, että perus-jääkiekonkuluttaja on nopeammin suostuteltu fanipaidan pitämiseen päällänsä, kuin soihtu kädessä nousemaan penkillensä ja aukomaan päätä Nielikäiselle. Muuan nysveröt halittajat lätäkön toisella puolen keksivät, että jokainen Carolinan pelipaidalla varustettu katsoja sai valkoisen huivin hallin ovella. Tuli väriä.
Noista ÄC:n mainitsemista "todellisen fanikulttuurin edustajista".. he katsoivat mömmöm-kisoja televisiosta Englannista käsin, passit kun oli otettu pois kisojen ajaksi, jotteivät pääsisi paikan päälle.
Vai että soihtuja ja savuja (vers.2). Heitelläänkö kaikella irtaimella tavaralla (esim. pulloilla) vastustajan rangaistuslaukauksen suorittajaa, kuten todellisilla faneilla on tapana tehdä futiksen puolella kulmapotkun antajalle. Viskaammeko kentälle vessapaperirullia, se olisi kaunista? Lisäksi extreme-fanit suorittavat viuhahtelua tämän tästä ja joskus saattavat uhata hallia pommiuhalla.
Ne, mitä itse halliin haluan, ovat ääni ja väri. Olisin myös penkkien poistamisen kannalla (C3:sta), mutta se ei taida olla faneista kiinni. Se vaan parantaisi tunnelmaa, selvähän se. Ja ne fanipaidat todellakin käyttöön. Kannatan rekvisiitan (peruukit, naamarit, kumikirveet, Kanadan liput, sauliniinistö-mininuket yms.) käyttöä, kaikki vaan mukaan hallille. Tifot ovat makeita, niitä olisi hyvä hallille saada, mutta sekin vaatisi taitavien ja ahkerien kokoontumista. Äänen käyttö on varsin suotavaa. Samalla myös erittäin haastavaa ja vaikeaa, sillä suurin osa peliin tulleista eivät halua huutaa ja laulaa. Juurikin laulut ovat parhaimmasta päästä, mutta niiden toteuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Pitäisi keksiä paljon lisää ja saada se vielä opetettua muille niin, että hekin siihen jatkossa osallistuisivat.
Tärkeää on kuitenkin halu kannustaa Tapparaa, ja näyttää se myös pelissä.