Tällä palstalla kirjoittelee kyllä kaikennäköistä sankaria kun näiden neljän todella surkean matsin jälkeen jaksetaan vielä itkeä jonkun materiaalin perään, koittakaa nyt j-lauta herätä!
Eikö se kerro jo olennaisen, että tämän illan 0-5-tappiosta huolimatta Tappara pelasi kauden ylivoimaisesti parhaan pelinsä ja pystyi ajoittain ajamaan Jokerit ahtaalle omalla kenttäpuoliskollaan. Tämä oli Hirvosen joukkueelta perushyvä suoritus mutta kuten nähtiin niin sarjan kärki etenee n. valovuoden edellä tässä vaiheessa kautta. Jokerit lähti tähän matsiin harjoittelemaan vieraspelaamista puolustuksen kautta ja oli silti yhtäkkiä 0-2-johdossa kun Tappara lahjoitti pari osumaa avauserän kardinaalivirheillään. Jos vierasjoukkue olisi lähtenyt tähän peliin samanlaisella intensiteetillä ja hyökkäystaktiikalla kuin avauskamppailuun HIFK:ta vastaan, Tappara olisi jyrätty 0-100! Nyt onni oli että etukäteen umpisurkeaa vastustajaa vastaan Westerlund lähti harjoittelemaan vähän myös puolustuspelaamista kun siihen oli otollinen tilaisuus, sen verran vaarattomaksi tämän hetken huonoin liigajoukkue vastustajan leirissä koettiin ennen matsia.
Olen seurannut nyt aika tarkkaan n. 20 vuotta Tapparan otteita ja on pakko sanoa että näin huonoa joukkuetta en muista Hakametsässä nähneeni. Heikkoja hetkiä on toki ollut mm. syksyinä 1994 ja 1998, mutta silloin joukkueessa on ollut kuitenkin johtavia pelaajia jotka ovat aallonpohjissa ottaneet itseään niskasta kiinni ja alkaneet näyttää esimerkkiä jonka myötä myös muu joukkue on hinannut itsensä kuiville pitkän runkosarjan myötä. Takavuosina johto on myös uskaltanut tarvittaessa vaihtaa valmennusjohtoa ja tehdä pelaajahankintoja, toisin kuin nyt kun seistään tumput suorina ja odotetaan jotain taivaalta putoavaa ihmettä joka kääntää vahvasta karsintaehdokkaasta voittavan joukkueen yhdessä yössä. Ilman radikaaleja muutoksia tämä solmu ei aukea, ei sitten millään. Valitettavasti.
