Kyllä paljaat nyrkit ovat tappavat aseet siinä missä jalkajousi tai revolveri.
Erästä itämaista taistelulajia opiskelleena voin valaista, että oikeassa kulmassa
nenänpäähän kohdistunut lyönti tappaa kenet vain.
Kesken jääkiekkopelin aloitettu aivottomien läski- tai lihasmassojen
nyrkkien heiluttelu on yhdistettävissä siihen, että 10km perinteisellä Sami Jauhojärvi kävisi Teemu Kattilakosken
kanssa nyrkkitappelun loppusuoran avautuessa. Samaan aikaan juniorihiihtovalmentajat olisivat tuskissaan
nuorten lupausten vähäisistä hiihtokilometreistä, kun junioreilla menee aikaa välienselvittelyihin silloin kun
kokoonnutaan vähille lumille kerran viikossa. Lapsilla ja lapsenmielisillä olisi hauskaa ainakin niillä, jotka eivät saa turpiinsa.
Onko sitten valmentajassa vika jos joku vammautuu treeneissä. Suksilla voi tulla ikäviä viiltoja kaulan seudulle.
Mutta mitäs tekemistä nyrkkien heiluttamisella on hiihdon kanssa? Pitäiskö hiihtäjiä sitten ragaista tappeluista kilpailukielloilla ja varmistaa ettei tällaista tapahdu?
Jääkiekossa on silti koko ajan vaara että joku k..ipää luistelee muka epähuomiossa maalivahdin päälle tai jotain muuta ilkeää. Tällaisen varalle pitää ajatella jotain muita keinoja kuin 2+2/5+20 pelissä tai 1-3 pelin pelikieltoja. On siis varmistettava ettei kenenkään tarvitse lähteä koston tielle.
Tästä kostamisesta tulee mieleen Chris Simonin ja Älykääpiö Ruudun taannoinen yhteenotto jossa annettiin Simonille
ennätyspitkä rangaistus luistinterällä potkasemista.Ilmiselvä kosto kun tietää kuinka puhdas pulmunen Ruutu on.
Otin tämän esiin sen takia, että muistettaisiin taas kuinka pitkälle kostamisessa ihminen voi mennä.