Tää kysymys pompahtaa aina esille.
En muista koskaan vastanneeni, mutta yritetäänpä nyt.
Moni pitää itseoikeutetusti tietenkin joukkueensa joltain yhtyeeltä kaappamaa kappaletta sinä ainoana oikeana.
Kun oikein sydämestään fanittaa, kökkökin luritus on sinä orgastisena hetkenä jolloin esim. suosikkipeluri ampuu siniviivalta jäätävän lämärin mummoon aivan mahtavana. Olipa se kuinka kaamea biisi tahansa.
Siihen on tottunut.
Asiaa voi tarkkailla monelta kantilta.
-Mikä tempaa fiilikset.
-Mikä on musiikimaku.
-Onko biisissä jokin hetkeen sopiva sanoma vai ei.
-Nouseeko fiilis musiikin vuoksi vai olisiko paree kuunnella Loirin itkuvirsi.
-Toiset tykkää rytmistä, toiset fiilistelystä viiden askelrytmin tangossa.
-Mikä masentaa vastustajan fanit ja ehkä jopa osan töitään kaukalossa suorittavaista vihollisista.
Mä voin tässä helposti tunnustaa mikä on kauheinta, vaikka ei sitä kysyttykkään.
Tai no ehkä en kykene edes kirjoittamaan, Graingeri sen jo toi esille tuossa.
Eli hän onnistui kiteyttämään sen miksi ko.luritus voi olla jollekkin paras maalilaulu.
Mä en vaan sitä koskaan ymmärrä, vaikka tylsällä moralla kaulaa viilleltäis. On se aivan Turun näköinen toki.
Live is life määkin sitten vaan vastaan tähän otsikon kysymykseen. Mitä mä voisin muuta sanoo, kun aika kökköä on ja jos joskus joku muu hyvän tekisi tai keksisi se olisi pilalla koska ei olisi Tapparan maalilaulu.
Yksinkertaista.