Ajatuksena oli jossakin vaiheessa pohtia tätä "ottelutapahtuma elämyksenä"-kokonaisuutta laajemminkin, mutta vielä ei tunnu olevan inspiraatiota siihen, mennään hieman pienemmällä kokonaisuudella tällä kertaa, keskittyen lähinnä musiikkipuoleen.
Musiikki yleisesti ottelutapahtumassa. Varmasti näille Jukka-poika-tyylilajin (=kevyemmän tyylin) kappaleille olisi kuulijansa, mutta otaksun ko. kuulijajoukon olevan vähemmistössä. Otteluun tullaan valtaosan toimesta näkemään vauhdikasta joukkuepeliä, hienoja yksilösuorituksia; itse haluan usein "päästä peliin sisään", elämään tilanteisiin täysillä mukana katsomosta käsin. "Räväkämpi" musiikki, ennen peliä, katkojen aikana ym. toimii tässä erinomaisena tunnelmanvirittäjänä. Rock/Metalli-tyylilaji edustaa sitä asennetta, jota jääkiekko-urheilulajissa vaaditaan, räiskettä ja rytinää. Jäähybiisinä tms. sitten tottakai "Sitä Saa Mitä Tilaa" ym. köykäisempää, mutta humoristista ja tilanteeseen sopivaa.
Onnistuneen ottelutapahtuman täytyy olla moniaistillinen kokemus: Näköaistin täytyy saada aistia hienoja suorituksia itse ottelussa, kuuloaistille laitojen rytinää kentältä, maalibiisiä ja muuta teemaan kuuluvaa musiikkia, makuaistille onnistuneita erätaukoelämyksiä nakkikojuilta ja kupin ääreltä. Näköaistin kokemuksiin vaikuttavat selvästi eniten pelaavat joukkueet, myös mediakuutiolla pyörivät mainokset ja muut viihdyttimet tekevät osansa. Eikä sovi unohtaa Sparkling Starsin poppoota! Kuuloaistin elämyksillä on yllättävänkin suuri vaikutus onnistuneeseen kokemukseen ottelutapahtumasta: kun tunnelma onnistutaan kappalevalinnoilla virittämään pelin vaatimuksia vastaamaan, saadaan katsomostakin enemmän ääntä ulos, energisemmän kannustuksen ja pelin sisäisiin tapahtumiin kohdistuvan herkemmän reagoinnin myötä. Kun elää pelissä paremmin mukana, reagoikin helpommin. Makuaistin elämykset ovat enemmänkin "ulkopuolisen" käsissä, mutta varmasti palaute kulkee suuntaan ja toiseen, jos nakit ovat kylmiä, kahvi liian laihaa tai kalja tyrmää liian nopeasti.
Mitään "soittolistaa" en tähän ala listaamaan, mutta maailmassa on rock-musiikkia, jossa on fiilistä. Vanhempaa ja uudempaa, molempia mukaan. Pari (vain pari) täkyä:
Sparzanza: Fallen OnesHelloween: I Want OutSisääntulo. Yleisen musiikkitarjonnan ohella Se Juttu, joka toimii oleellisena fiiliksenkohottajana ottelutapahtumassa. Onnistunut sisääntulo on mielestäni yksinkertainen ja räväkkä. Ei vaadita mitään pumpulivanua kilkkeeksi, homman täytyy toimia itsessään. Onnistunut sisääntulo saa aikaan spontaaneja taputuksia, kylmiä väreitä, kutinaa vatsanpohjassa, "mä oon tullu kiakkopeliin, Tapparan peliin!"
Miten tällainen kokemus saataisiin aikaan? Oma pohtimani malli varmasti aiheuttaa vastustusta, mutta "yksinkertainen on kaunista".
Cardiant: Kirves Rinnassa instrumentaaliversiona, pelaajien kuulutus kentälle sisäänheittäjän kanssa, jotta kuulutus ja pelaajien kentälle tulo saadaan synkronoitua. Ei muuta. Cardiantin kappaletta on moitittu purkkaheviksi, mutta on siinä kappaleessa jumalauta fiilistä. Viime kaudella ko. kappaleen kerryttämä fiilis meni hieman hukkaan, kun pelaajat pyörivät valotaululla sen soidessa taustalla. Nyt olisi mahdollisuus saada profiloitua Kirves Rinnassa Tapparan voimantunnon lähettilääksi, eväät siihen ovat olemassa, koska melodia on tarttuva ja sanoitus on iskevä, sopivan yksinkertaista, mutta kaunista jääkiekolle. "Sankaritarinat eivät synny, ne tehdään!" Siinäpä slogan uudelle tulemiselle.
Äänestys