Kyllä viime kausi jo antoi mahdollisuuden näyttää mihin pysytään valmennuksessa... ja sama kura jatkuu.
Edelleen olen eri mieltä. Viime kauden joukkuetta ei olisi kukaan valmentanut
olennaisesti parempaan sijoitukseen. Materiaali ei riittänyt. Vieläkin huonompi sijoitus olisi kyllä ollut mahdollinen...
Tapparalla ei ollut yhtään pakkia, joka olisi mahtunut edes keskinkertaisen joukkueen ykkösylivoimaan - hyvällä joukkueella tuskin edes kakkosylivoimaan. Miten sellaisella pakistolla taistellaan keskikastin joukkueiden kanssa, jos esim. Ipalla, Pelicanseilla ja TPS:llä oli kaikkilla vähintään 2 parempaa? Kaikki kunnia Petrelle ja Halmeelle, mutta heidän paikkansa olisi korkeintaan kakkosylivoimassa. Myös sentteripuolella oli pitkä tyhjä tila Lehterän jälkeen. Niemi, Lucenius ja Ryhänen olisivat kaikki päteviä alempiin ketjuihin, mutta eivät tarpeeksi hyvä pyörittämään edes keskinkertaisen joukkueen kakkosylivoimaa.
Tuolla materiaalilla Tappara oli juuri niillä sijoilla minkä ansaitsi. Vain todellinen supervalmentaja olisi luotsannut Tapparan edes säälipleijareihin.
Materiaali nyt vain on ratkaisevassa asemassa. Ei sille voi mitään. Sama Pekka Virta, jota tällä hetkellä hehkutetaan ansaitusti, oli pitkään liigajumbona, kun materiaali oli puutteellinen. Olisiko Kalpan kannattanut potkia hänet pois ensimmäisen huonon kauden jälkeen? Vähän samanlainen tilanne oli aikanaan Mika Toivolalla ja Ässillä. Olisko Ässien kannattanut erottaa Toivola yhden - tai kahden - huonon kauden jälkeen?
En minä sano, että tiedän Mikko Saarisen onnistuvan. Väitän vain, että emme voi vielä tietää Mikko Saarisen todellista tasoa. Ratkaisun tekeminen nykyisillä näytöillä olisi arpapeliä - siinä saattaa voittaa tai hävitä. Itse kannatan näytön paikan antamista. Ja se tarkoittaa, että Saarisella on käytössään kilpailukykyinen materiaali, ja hänellä on tarpeeksi aikaa operoida sen kanssa.
Eikö Saariselle sitten ole jo annettu tarpeeksi näytön paikkoja? Ei. Viime kauden aluksi hänellä oli aavistuksen paremmat palikat käsissään, kunnes Ojasen loukkaantuminen sysäsi joukkueen raiteiltaan, koska se vei ensin joukkueelta toisen ylivoimaketjun, ja sittemmin sentteriä metsästäessä joukkueen paras pakkikin meni vaihdossa huonoon keskushyökkääjään. (Se moka Saarisen täytyy kyllä kantaa - niin kuin miehekkäästi tekikin.)
Ainoa tapa olla pitkäjänteinen on odottaa. Ei se takaa menestystä lyhyellä tähtäimellä - ei seuraavassa ottelussa, eikä välttämättä koko kaudellakaan. Mutta lyhytjänteinen tempoilu vie väistämättä turmioon. Jokerit on kyllä yrittänyt olla pitkäjänteinen kausi kerrallaan, mutta oikeasti se ei ole mahdollista...