Tämä on aina vakioväite, että nykyään saa helpommin syöttöpisteitä kuin ennen vanhaan, joten ne eivät olisi muka yhtä arvokkaita. Oikeasti kysymys kuuluisi kyllä niin päin, kuinka paljon vanhojen starbojen hurjat pistesaldot putoaisivatkaan, jos he olisivat pelanneet nykymeiningin mukaan? Rebound-syöttöjen vastapainoksi on monta negatiivistakin asiaa, jotka taatusti pudottavat nykypistemääriä. Ja ne eivät ole edes mitään mutua, kun ne voi jokainen lukea ihan suoraan henkilökohtaisista pistetilastoista ja joukkuekohtaisista maalitilastoista.
Kaikkein eniten väärin olisi kuitenkin verrata menneiden vuosikymmenten äijiä suoraan nykykaukaloon. Se on ihan selvä, että Erkki Lehtonen ja Matti Hagman ja kumppanit kärrättynä aikakoneella 25 vuoden takaa tähän päivään eivät tekisi tuolla kaukalossa enää yhtään mitään. Liigan huonoimman joukkueen neloskentän pakki suunnilleen tuuppisi ukot sivuun ja keräisi kiekot pois lavasta. Mutta ei niitä niin pidäkään verrata vaan oman aikakautensa muita pelaajia vastaan.
Sen sijaan voidaan kuitenkin verrata jääkiekkoa maalintekopelinä eri aikakausina. Tosiasia on, että maaleja tehdään nykyään niin saakelin paljon vähemmän kuin ennen. Jos Matti Hagmanin jengi 1980-luvun alussa saattoi odottaa tekevänsä 4 tai 5 maalia pelissä, niin Janne Ojasen joukkue 2000-luvulla tekee enää 2 tai 3. Pitää kuitenkin myös huomata, että loppusaldoissa tätä tasoittaa taas uudelleen se, että nyt pelataan kauden aikana enemmän otteluita.
Suuntaa antavasti otin kultakin vuosikymmeneltä satunnaiset kolme kautta ja laskin niiden maalikeskiarvon. Ihan tarkkoja arvoja sillä ei saada, mutta eiköhän se hyvin anna suuntaa kuitenkin. Ottelukohtaiset maalimäärät oli:
70-luvulla 8,69 maalia/ottelu
80-luvulla 8,41
90-luvulla 6,95
00-luvulla 5,35
Tuohon päälle se, että 70-luvulla pelattiin jonkin verran vielä kahdellakin ketjulla eikä 80-luvullakaan ollut kuin kolme hyökkäysketjua. Jääaikaa ja niitä maaleja oli siis jakamassa vähemmän pelaajia. Nykyään ratkaisuja voidaan odottaa paljon laajemmalta rintamalta.
Lisäksi vielä aikakauden sisäinen kilpailuvertailu, eli nykyään huonoimman ja parhaimman pelaajan ero on paljon pienempi kuin takavuosina, samoin parhaimman ja huonoimman joukkueen. Kilpailu on paljon kovempaa, ja jokaisen maalin ja syötön eteen tehdään paljon enemmän työtä kuin ennen. Kaikki ne aikakautensa takia menettämänsä helpot ja "väärät" kakkossyöttöpisteet Hagman sai taatusti takaisin muina etuina, joita Ojasella ja muilla 1990- ja 2000-luvun pelaajilla ei enää ole. Kaikista kakkossyötöistä ja rebound-pisteistä huolimatta pisteiden tekeminen ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen vanhaan. Satunnaisia pistepörssivoittajapoimintoja:
1974 Timo Sutinen 2,00 pist/ott
1977 Martti Jarkko 2,08
1979 V-P. Ketola 2,00
1984 Matti Hagman 1,86
1986 Arto Javanainen 1,97
1989 Raimo Summanen 1,84
1994 Esa Keskinen 1,49
1996 Juha Riihijärvi 1,44
1998 Peter Larsson 1,21
2002 Janne Ojanen 1,13
2005 Steve Kariya 1,07
2006 Tony Salmelainen 1,04
On siis ihan hirvittävän yksisilmäistä ruveta väheksymään Ojasen saavutusta sillä perusteella, että Hakki ei saanut syöttöjä ripareista ja jättää katsomatta asiaa toiseltakin puolelta. Eri aikakausi, eri jääkiekko, loistavat ennätykset, ja kaikkia niitä pitää arvostaa, oli ne sitten tehty tyhmillä rebound-syötöillä nykyaikana tai paskojen vastustajien kustannuksella ennen vanhaan.
